”Hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöille korvaajaa”
Hyvinvointialueiden johtajat vaativat kannanotossaan hallitusta luopumaan sote-järjestöjen rahoituksen lisäleikkauksista.
Hallitus on päättänyt leikata järjestöjen avustuksista yhteensä 140 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kolmannesta rahoituksesta. Hyvinvointialuejohtajien ja Hyvilin kannanoton mukaan leikkaukset osuvat erityisen raskaasti ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Juuri nämä toiminnot auttavat ihmisiä ajoissa, ennen kuin ongelmat pahenevat ja raskaampien palvelujen tarve kasvaa.
Huolta lisää se, että järjestöihin kohdistuvat säästöt tulevat samaan aikaan, kun hyvinvointialueet tekevät omia mittavia sopeutuksiaan. Hyvinvointialuejohtajien mukaan vaikutukset kohdistuvat samoihin ihmisiin kaksinkertaisesti. Yhtäaikaiset säästöt sekä järjestöiltä että hyvinvointialueilta synnyttävät palveluvajeen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja heikentävät koko järjestelmän kykyä vastata ihmisten tarpeisiin. Säästöä ei synny, vaan päinvastoin pitkän aikavälin kustannukset kasvavat.
Kannanotossa muistutetaan, ettei hyvinvointialueilla ole järjestöjen toiminnalle todellista korvaajaa. Alueiden omat järjestöavustukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä paikkaamaan valtakunnallisen rahoituksen leikkauksia. Järjestöjen toiminnan ennakoidaan supistuvan juuri niillä alueilla, joilla tuen tarve on suurin.
Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on tärkeä rooli suomalaisessa hyvinvointijärjestelmässä. Niillä on erityisosaamista muun muassa mielenterveyden, päihteiden, vammaisuuden, sairauksien, väkivallan, asunnottomuuden ja syrjäytymisen kysymyksissä. Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea, vapaaehtoistoimintaa, vertaistukea, ryhmätoimintaa sekä nimettömiä auttamisen kanavia (chatit, kriisipuhelimet).
Hyvinvointialuejohtajien mukaan lisäleikkausten vaikutukset on perusteltua arvioida vielä uudelleen. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen vahvistaa ihmisten arjessa pärjäämistä, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee koko sote-järjestelmän kestävyyttä.
