Yrittäjyys – uhka vai mahdollisuus pitkäaikaissairaalle?
Yrittäjyys tarjoaa vapautta, mutta myös riskejä – varsinkin sairastuneelle. Kun pohja on vahva ja tukijoukot kunnossa, työ voi jatkua mielekkäänä jopa eläkkeen rinnalla.
Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen kiinnostaa tänä päivänä yhä useampia. Toisaalta siihen liittyy mielikuva työskentelystä kellon ja vuoden ympäri, stressi toimeentulosta, jatkuva kilpaileminen sekä riskit. Yrittäjä vastaa itse omista työterveyspalveluistaan sekä eläkemaksuistaan. Sairastuminen voi johtaa yritystoiminnan lopettamiseen. Riski on suurin yksinyrittäjien kohdalla. On kuitenkin paljon yrittäjiä, jotka sairastuvat tai vammautuvat, eikä yritystoiminta siihen kaadu. Jonas Sahlberg nostaa haastattelussaan esiin tärkeitä pointteja siitä, milloin yritystoiminta sairauden kanssa voi olla menestystarina.
Kaikki lähtee hyvästä ideasta
Ilman toimivaa liikeideaa ja intoa sen toteuttamiseen yrittäjyys on todennäköisesti vain kuormittava taakka. Pakkoyrittäjyydestäkin puhutaan. Parasta on, jos yritystoiminta on jotain, jota tekisi myös ilman palkkaa. Varsinkin alussa tuntipalkka voi jäädä matalaksi. Yritystoiminnassa tarvitaan monenlaista osaamista, erityisesti markkinointia ja asiakashankintaa. Pitää osata laskea kannattavuutta ja tuntea velvollisuudet, kuten vakuutukset ja verot. Mitä enemmän osaamista on entuudestaan, sitä vähemmän se yritystä perustettaessa kuormittaa.
Hyvät verkostot varmistavat jatkuvuuden
Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Esimerkiksi kirjanpito suositellaan lähes aina ulkoistettavaksi. Markkinointiin voi saada erinomaista apua vaikkapa alan opiskelijoilta. Erilaisten apujoukkojen verkosto kannattaa luoda, ja keskittyä itse olennaiseen. Kokonaisuutta pitää kuitenkin suunnitella ja organisoida, eli metatyötä yrittäjällä on paljon. Oli sairautta tai ei, yrittäjä tarvitsee hyvät verkostot, joilla varmistetaan toiminnan jatkuminen poikkeustilanteissa. Kuka vain voi joutua jäämään sairauslomalle, ja silloin on vaarana asiakkaiden katoaminen, jos varajärjestelyjä ei ole.
Yrittäjäksi eläkkeen rinnalla
Yrittäjyyttä voi ajatella myös toisesta näkökulmasta. Jos toimintakyvyn heikentyminen estää palkkatyön, voi sivutoiminen yrittäjyys olla silti mahdollista. Työkyvyttömyyseläkkeellä jokainen voi ansaita vähintään täyden takuueläkkeen verran (986,30 €/kk) ilman, että se vaikuttaa eläkkeeseen. Ansioraja voi olla korkeampikin. Sen voi tarkistaa omasta eläkehakemuksestaan. Neuroliitto oli vuosina 2017–2019 mukana Yritystä! -hankkeessa. Sen tavoitteena oli edistää vammaisyrittäjyyttä. Tällöin yrittäjyys kiinnosti monia erityisesti mahdollisuutena jatkaa työelämässä eläkkeen rinnalla. Toki lisäansiotkin houkuttivat, mutta eläkkeen antama taloudellinen perusturva saattoi myös mahdollistaa aikaisemman yrityshaaveen toteuttamisen. Silloin oman osaamisen voi hyödyntää omilla ehdoillaan.
Koko perheen juttu
Perheen tuki on työssä käyvälle sairastuneelle tärkeää. Palkkatyöstä voi helpommin jäädä sairauslomalle, mutta yrittäjälle kynnys on korkea. Ongelmien ratkaisua ei voi jättää työkavereille tai pomolle, vaan ne tulevat todennäköisesti entistä suurempina vastaan sairausloman jälkeen. Yrittäjyys on koko perheen asia varsinkin silloin, kun se tuottaa perheen keskeisen toimeentulon. Parhaimmillaan se yhdistää ja tarjoaa kaikille mielekästä tekemistä. Kun on hyvä liikeidea ja luova mieli, yritystoiminta voi olla inspiroivaa ja työhyvinvointia lisäävää, vaikka se varmasti aina tuottaa myös stressiä ja jännitystä arkeen. Tärkeintä kuitenkin on tasapainon löytäminen. Parhaassa tapauksessa yrittäjä voi palkata työntekijöitä ja luoda itselleen juuri sellaisen roolin, jossa mielekkyys ja jaksaminen ovat tasapainossa.
Tarvitsetko neuvontaa työelämäasioissa? Neuroliiton työelämäasiantuntijat ovat tukena erilaisissa työelämän muutostilanteissa. Palvelu on tarkoitettu MS-tautia, harvinaista neurologista sairautta, Parkinsonin tautia tai muuta liikehäiriösairautta sairastaville sekä aivovamman saaneille.
Tämä kommentti on osa työelämäsarjan artikkelia 2/2025. Lue artikkeli:
