Voiko ketogeenista ruokavaliota noudattaa terveellisesti?

Suomessa ja monessa muussakin maassa on käsitys, että ketogeenisen ruokavalion pitää sisältää runsaasti voita, kermaa, pekonia, makkaroita ja kookosrasvaa.

KUVA: Shutterstock

KYSYMYS:

Olen törmännyt juttuihin ketogeenisen ruokavalion hyödyistä eri sairauksien hoidossa niin yleismediassa kuin lääketieteellisissä julkaisuissa. Samaan aikaan puhutaan kyseisen ruokavalion riskeistä. Onko ketogeenistä ruokavaliota mahdollista noudattaa terveellisesti? Sairastan mitokondriotautia. Voiko ruokavaliosta olla minulle haittaa?

VASTAUS:

Aihepiiri on haastava ja kuten saatat arvata asiaa ei ole juurikaan tutkittu asianmukaisilla menetelmillä, eli satunnaistetuissa tutkimuksissa ihmisillä, missään mitokondriotaudissa. Näin ollen käsitykseni on, että kyseessä on täysin kokeellinen, mutta sinänsä fiksuun teoriaan pohjautuva, hoitomuoto. Liikutaan siis tuntemattomalla maaperällä: ketogeenisen ruokavalion todellisia, pitkäaikaiskäytössä ilmeneviä hyötyjä ja haittoja mitokondriotaudeissa ei tunne kukaan. Luonnollisesti luotettavia tutkimuksia olisi syytä tehdä runsaasti eri mitokondriotaudeissa, jotta ketogeenisen asema ja mahdollinen hyöty sekä haitta selviäisi. 

Ketogeenisen ruokavalion yleiset haitat tunnetaan melko hyvin terveillä, lihavilla, tyypin 2 diabeetikoilla, rasvamaksapotilailla ja epileptikoilla tehtyjen tutkimusten pohjalta. Ketogeeninen ruokavalio on tutkimusten mukaan usein vähäkuituinen. Tämä on kuitenkin helppo korjata, jos asiaan aidosti kiinnittää huomiota. On syytä käyttää kuitulisää tai leseitä, ja valita runsaskuituisia kasvikunnan tuotteita. 

Suomessa ja monessa muussakin maassa on käsitys, että ketogeenisen ruokavalion pitää sisältää runsaasti voita, kermaa, pekonia, makkaroita ja kookosrasvaa. Tällöin selvänä uhkana on pahan LDL-kolesterolin nousu. Rasvavalinnat pitää painottaa eläinrasvan sijaan margariiniin, juokseviin kasviöljyihin, pähkinöihin ja siemeniin, kuten satunnaistetuissa tutkimuksissa yleensä on tehty. Tällöin kolesteroli ei yleensä nouse, vaan jopa laskee. 

Ketogeenisen ruokavalion haittapuolia on myös ummetus, varsinkin jos kuidun saanti on vähäinen. Toisaalta, ripulipainotteisesta ärtyvästä suolesta kärsivät saattavat hyötyä ketogeenisesta ruokavaliosta. 

Ruokavalio sisältää usein melko paljon eläinproteiinia. Liian suuri punaisen lihan ja prosessoidun lihan käyttö on suolistosyövän riskitekijä ja siksi ketogeeninen ruokavalio on syytä koostaa kalaan, mereneläviin, kanaan, maitotuotteisiin ja kasviproteiineihin painottuvaksi. Punainen ja prosessoitu liha runsaasti käytettynä lisää myös tyypin 2 diabeteksen riskiä. 

Ketogeeninen ruokavalio voi vaikuttaa jaksamiseen, mutta vaikutus on hyvin yksilöllisiä. Jotkut kokevat ketoosin keventävän oloa, vähentävän väsymystä ja kirkastavan mielen. Toisille käy juuri päinvastoin: he kokevat olonsa jähmeäksi ja hitaaksi. Ketogeenisesta ruokavalioista on kuvattu useissa tutkimuksissa lievää kilpirauhasen toiminnan heikkenemistä, mutta ei ole tietoa onko tällä mitään käytännön merkitystä, vai onko kyseessä vain merkityksetön löydös. 

Ketogeenisen ruokavalion voi siis koostaa melko terveelliseksi valitsemalla terveyttä edistäviä kasviperäisiä rasvoja, oikeanlaisia proteiinin lähteitä sekä käyttämällä ruokia ja lisiä, joissa on paljon kuitua. 

Lisäksi ketogeenisen ruokavalion laatu ravitsemuksellisesti on paljon myös kiinni siitä, miten paljon ja vaihtelevasti syö juureksia, vihanneksia, pähkinöitä ja marjoja sekä valikoituja vähähiilihydraattisia hedelmiä. Kasvikunnan tuotteiden käytössä on syytä pyrkiä minimitasolle 800 grammaa päivässä.

Suositan ravitsemusterapeutin konsultaatiota, jos suunnittelet siirtymistä pitkäaikaiselle ketogeeniselle ruokavaliolle, näin voidaan varmistua ruokavalion ravitsemuksellisesta riittävyydestä sekä välttää yksilöllisesti pahimmat karikot. 

Reijo Laatikainen

laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Tutustu tapahtumakalenteriin tästä!

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi