Vammaispalvelulaki etenee

Hallitus antoi vammaispalvelulakia koskevan esityksen eduskunnalle 22. syyskuuta 2022. Tavoitteena on, että uusi vammaispalvelulaki tulisi voimaan samalla, kun vammaispalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023 sote-uudistuksen voimaantullessa. Lakiin tulisi kolmen vuoden siirtymäaika, jolla halutaan turvata vammaisille henkilöille palveluiden jatkuvuus myös siirtymävaiheessa.

Vammaispalvelulaki

Vammaispalvelulain uudistuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvataan yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

Lähes kaikkiin uuden lain mukaisiin palveluihin olisi subjektiivinen oikeus, jotta jokainen vammainen henkilö voisi saada yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut. Oikeus palveluihin määrittyisi tarpeen, ei diagnoosin perusteella. Palvelut säilyisivät edelleen valtaosin maksuttomina.

Sujuvampi asiakasprosessi

Asiakasprosessiin ja erityisesti palvelujen valintaan kiinnitettäisiin uuden lain myötä entistä vahvemmin huomiota. Onnistuneen asiakasprosessin edellytyksenä on vammaisen henkilön osallisuus asiakasprosessin kaikissa vaiheissa. Laki edellyttäisi, että vammainen henkilö saa riittävästi tietoa ymmärrettävässä muodossa, käyttää hallitsemaansa kieltä tai kommunikointikeinoa, tarvittaessa tulkkauspalvelua ja tukea oman näkemyksensä muodostamiseen ja ilmaisemiseen ikänsä ja kehitysvaiheensa edellyttämällä tavalla.

Uusia vammaispalvelulain mukaisia palveluita: osallistuuden tuki ja tuettu päätöksenteko

Erityinen osallisuuden tuki olisi yksilöllistä, toisen henkilön antamaa tukea, joka tekisi mahdolliseksi yhteydenpidon vammaiselle henkilölle itselleen tärkeisiin ihmisiin ja itselle tärkeiden asioiden tekemisen joko kodin ulkopuolella tai kotona. Se olisi tarkoitettu erityisesti niille vammaisille henkilöille, joiden tarpeisiin henkilökohtainen apu ei vastaa.

Oikeus palveluihin määrittyisi tarpeen, ei diagnoosin perusteella.

Tuettu päätöksenteko olisi yksilöllisen tarpeen mukainen tuki asioiden ymmärtämiseen, oman mielipiteen muodostamiseen ja ilmaisemiseen, päätösten seurausten arvioimiseen sekä päätösten tekemiseen ja toteuttamiseen. Erillisenä palveluna tuettua päätöksentekoa voisi saada, jos vammainen henkilö tarvitsee tukea omassa elämässään merkittävien päätösten tekemiseen. Muissa tilanteissa tuettu päätöksenteko sisältyy toimintatapana tämän lain perusteella järjestettäviin palveluihin, jos se soveltuu palvelun luonteeseen.

Liikkumisen tuen toteuttamistapoihin tulisi kuljetuspalvelun lisäksi uusia vaihtoehtoja, esimerkiksi henkilökohtainen apu, saattajapalvelu ja muun kulkuvälineen kuin auton antaminen vammaisen henkilön käyttöön. Liikkumisen tuki voitaisiin jaksottaa kuukauden sijaan jopa vuoden ajalle. Vammainen henkilö voisi saada käyttöönsä matkabudjetin, jota voisi käyttää koko maan alueella. Matkabudjetti perustuisi matkojen määrän sijaan kilometri- ja euromäärään.

Uuden lain perusteella voisi saada myös valmennusta, henkilökohtaista apua, vaativaa moniammatillista tukea, asumisen tukea, lapsen asumisen tukea, esteettömän asumisen tukea, lyhytaikaista huolenpitoa ja päivätoimintaa sekä taloudellista tukea välineiden ja teknisten ratkaisujen hankkimiseen.

Missä mennään nyt?

  • Lähetekeskustelusta hallituksen esitys on mennyt sotevaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa.
  • Asian käsittely perustuslakivaliokunnassa on alkanut eli asiantuntijakuuleminen / suunnitelma ketä kuullaan on jo hyväksytty.
  • Esityksen valiokuntakäsittely kestää yleensä kuukauden tai kaksi, mutta hyvin kiireellinen asia voidaan käsitellä muutamassa päivässäkin.

    Esityksen (HE 191/2022 vp) vaiheita voi seurata eduskunnan verkkosivuilta eduskunta.fi.

Neuroliitto järjestää verkossa tietoiskujen sarjan, jonka sisältö perustuu käsittelyssä olevaan lakiesitykseen.

Vuoden 2023 alussa järjestetään myös verkkoluento, jossa käydään läpi voimaan tulleen uuden vammaispalvelulain sisältöä. Tämän ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Suomen MS-säätiö

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi