Vaikka maailma myllertää, tosiasiat pysyvät

Sote-järjestöjen työn tärkeys edustamilleen ihmisille ja koko yhteiskunnalle on tosiasia, ei mielipidekysymys.

Erikoisia aikoja eletään. Isossa maailmassa sallitaan täysin päättömien käyttää suurempaa yksinvaltaa kuin mitä viisaalla ja hyväntahtoisellakaan hallitsijalla koskaan pitäisi olla käytettävissään. Sääntöjä, yhteisiä sopimuksia ja säntillistä elämää arvostaville maille ja niiden kansalaisille – siis myös meille suomalaisille – yritetään tarjoilla aivan uudenlaista maailmanjärjestystä. Onneksi globaaliin eetteriin kantautuu välillä järjenkin ääntä. Viime päivien puhutuin järjen ääni kantautui maailman huippujohtajien tapaamisesta Davosissa. Kanadan pääministeri Mark Carney korosti puheessaan muun muassa sitä, että moni hyvä asia käynnistyy tosiasioiden tunnustamisesta, ja niiden mukaan toimimisesta. 

Pääministeri Carney jakaa siis saman ajatusmallin entisen presidenttimme J.K. Paasikiven kanssa. ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”, oli hänen usein toistamansa ajatus ja ehkä tunnetuin lausahduksensa. 

Viisaudessa olen tuskin päässyt edes köykäiseen alkuun, mutta olen koko aikuisikäni pitänyt tuosta Paasikiven lausahduksesta, ja yrittänyt pitää kiinni sen ajatuksesta. Se on omalla tavallaan lohdullinen, koska aina emme voi tosiasioita muuttaa. Toisaalta se haastaa miettimään, mitä kaikkea kannattaa tosiasiaksi tunnustaa! Paasikiven lausumasta viisaudesta on myös apua työssä ja kaikessa elämässä, koska se ohjaa ajatukset kartoittamaan lähtötilanteen ja selvittämään tosiasiat ennen eteenpäin jatkamista. Hyvästä lausahduksesta on moneksi!

Mutta mitä isossa kuvassa, sitä myös pienemmässä. Suomen sote-järjestökentälläkin ”maailmanjärjestys” on ollut myllerryksessä avustusasioiden murroksen takia. Tältäkin osin ajat ovat erikoisia: avustuksia koskevassa keskustelussa ovat tosiasiat välillä unohtuneet tyystin ja tunteet ottaneet vallan. Suomessa on perinteisesti arvostettu sote-järjestöt ja niiden tekemä työ korkealle, mutta nyt julkisessa keskustelussa on yhtäkkiä vilahdellut myös hyökkääviä ja suorastaan kielteisesti järjestömaailmaan asennoituvia mielipiteitä. 

Järjestöissä tehtävän pitkäjänteisen työn merkitys koko yhteiskunnalle, on fakta, ei mielipidekysymys.

Onneksi tosiasioiden tunnustaminen auttaa tässäkin. Järjestöissä tehtävän pitkäjänteisen työn merkitys niiden edustamille ihmisille ja ihmisryhmille, ja koko yhteiskunnalle, on fakta, ei mielipidekysymys. Sote-järjestöjen tekemä työ on uniikkia ja sillä paikataan monia yhteiskunnan aukkopaikkoja. Ilman sitä työtä paljon useampi putoaisi yhteiskunnan turvaverkkojen läpi silloin, kun esimerkiksi pitkäaikaissairauden tai vammautumisen takia kannatteleva turvaverkko on tarpeen. Tämän tunnustaminen on viisautta, ja siitä Suomessa toivottavasti edelleen halutaan pitää kiinni.

Helena Ylikylä-Leiva, toimitusjohtaja, Neuroliitto ry

Tule mukaan neuroyhteisöön

Neuroliittoon kuuluu 27 jäsenyhdistystä, joissa on jäseninä n. 10 000 MS-tautia, neurologista harvinaissairautta tai essentiaalista vapinaa sairastavaa läheisineen. Yhdistykset tarjoavat asiantuntemusta ja vertaistukea sekä erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja sairastuneille ja heidän läheisilleen. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt. Yhdessä muodostamme neuroyhteisön.

Liity jäseneksi