Kun sairaus tai vamma ei yksin selitä alentunutta työkykyä
Lääkärin ja työntekijän eläkelain näkemykset työkyvystä voivat olla eriävät.
Kohtaan työssäni tilanteita, joissa asiakas arvioi työkykynsä heikoksi, mutta järjestelmä pitää häntä työkykyisenä. Tilanne voi olla kohtuuttoman kuormittava: sairauden lisäksi huolena ovat talous, epävarmuus tulevaisuudesta ja kokemukset, ettei oireita ymmärretä. Toimeentulona voi olla työttömyysetuus, vaikka työnhaku ei ole aktiivista.
Kaikista työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään noin 40 %. Suurin osa saa myöntävän päätöksen, mutta kohderyhmässämmekään ei ole aivan tavatonta hakemuksen hylkäys. Työkyvyttömyysetuuksissa ja sairauspäivärahassa työkyvyn määritelmä on erilainen, jolloin työkyvyttömyys omaan työhön ei aina riitä työkyvyttömyysetuuden saamiseen.
Tilanne saattaa tuntua asiakkaasta epäreilulta, koska lääkärinlausunnot tuovat esille työkyvyn heikentymisen, mutta esimerkiksi työntekijän eläkelain näkökulmasta työkyky voidaan todeta riittäväksi.
Työkyvyn arvioiminen ei ole mutkatonta. MS-tautia sairastavalla testit voivat osoittaa riittävää kognitiivista tasoa työstä suoriutumiseksi ja masennusoireilukin voi olla lieväasteista ja hoidossa, mutta samalla uupumus haastaa jo arkiaskareita. Aivovammassa arviointia voivat hankaloittaa puutteelliset ensikirjaustiedot tai ongelmien liittäminen aiempaan psyykkiseen oireiluun.
Jotta asiakkaan ammatillisessa tilanteessa päästään eteenpäin, on työelämäohjauksessa tarkasteltava laajasti työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Aina neurologinen sairaus tai vamma ei selitä kaikkineen työkyvyn laskua. Keskustelulla saatetaan löytää voimavaratekijöitä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Muita vaihtoehtoja ratkaisukeskeisessä ohjauksessa on vähän, jos lähihistoriassa on esimerkiksi kuntoutustukihakuja, jotka on valitustenkin jälkeen hylätty. Vaihtoehtojen miettiminen voi olla asiakkaalle raskasta, koska etuuksien hakemiselle on aina painava syy ja useimmat haluaisivat jatkaa työelämässä kaikin keinoin, jos vain mahdollista.
Miten piilossa olevaa työkykyä saataisiin esille? Yritän tiivistää: poissulje ja hoida muut terveysongelmat, kuten unihäiriöt tai masennus. Käy läpi palveluvaihtoehdot: esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen työkokeilu voi tuoda esille hukattua työkykyä. Analysoi aiemmat työympäristöt: tunnista työkykyä heikentäneet ja voimavaroja tukeneet tekijät sekä uuden työympäristön mahdollisuudet työkyvyn vahvistamiseksi. Vahvista pystyvyyden tunnetta: hankaluudet työelämässä nakertavat itseluottamusta ja vaihtoehdot voivat tuntua kaventuneilta. Tunnista arjen kuormitustekijöiden vaikutus: vaikea ihmissuhdetilanne, vanhemmista huolehtiminen tai esimerkiksi pitkä työmatka vaikuttavat usein myös työhön.
Työkyky on laaja kokonaisuus ja joskus siihen vaikuttavat neurologisen sairauden lisäksi aiempi historia ja nykyinen elämäntilanne. Työkyky on jatkuvassa muutoksessa ja toiveikkuutta ammatilliseen tulevaisuuteen voi aina löytyä hankalissakin tilanteissa.
