”On tärkeä tietää, etten ole ainoa”

Sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on tarjota osallistujille tietoa sairaudesta, keinoja sen kanssa pärjäämiseen, sekä mahdollisuus vertaistukeen. Viime mainittu on monelle kurssien tärkein osa-alue.

Sopeutumisvalmennus, joukko ihmisiä

Sopeutumisvalmennuksen vahvuus on ihmisen kohtaaminen kokonaisvaltaisesti. Kurssi toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, mikä tarkoittaa sitä, että sairastuneen kanssa käydään läpi elämän fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja toiminnallisia osaalueita.

Sopeutumisvalmennuksessa huomioidaan kuntoutujan yksilöllinen tilanne. Laitoskuntoutuksen etuna on irrottautuminen arjen kiireistä ja mahdollisuus keskittyä itseen.

Ohjenuorana elämänlaatu

Tarja Huilla, toimintaterapeutti

Me kysymme sopeutumisvalmennukseen tulijalta aina ensin mikä on se haitta, jonka sairaus aiheuttaa. Mitä hän ei saa sen tähden tehdyksi. Fyysisen suorituskyvyn muutos pakottaa muuttamaan omaa toimintaa. Jos oireena on uupumusta, tahto usein ylittää voimat ja ihminen vetää itsensä ihan piippuun palkka- ja kotitöissä. Energiaa ei enää riitä mielihyvää tuottaviin asioihin ja elämän ilo katoaa.

Usein puhutaan isosta muutoksesta omassa ajattelussa: kun voimavarat ovat rajalliset, on lupa keskittyä niihin asioihin, joista pitää. Jos se on silittäminen, niin silittää, ja joku muu perheessä imuroi.

Muutos tulee usein kantapään kautta. Sopeutumisvalmennuksessa ohjataan ja neuvotaan ja annetaan eri vaihtoehtoja pohdittavaksi. Jos kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen ei pysty enää muuhun kuin tuijottamaan kattoon, voi olla aiheellista miettiä työtuntien vähentämistä. Vaikutukset elämänlaatuun ovat hyvä ohjenuora. Tehdään vähän hitaammin ja vähän vähemmän, mutta mielekkäästi.

Kropan käyttämättömät reservit käyttöön

Sanna Toivonen, fysioterapeutti

Usein ensimmäinen ulospäin näkyvä asia sairaudesta on jokin fyysinen oire. Ihminen miettii, mitä muut ajattelevat, miltä oire näyttää ulospäin, voinko mennä töihin tai kouluun.

Sopeutumisvalmennukseen tullessaan moni kaipaa tietoa siitä, missä kunnossa oikeasti on. Vertaillaan niin sanottuun normaaliin ja mietitään, mikä itsellä on huonosti, mikä hyvin. Me pyrimme luomaan positiivista fiilistä ja luottamusta siihen, että sairaudesta huolimatta mennään eteenpäin.

Asioita voi tehdä paremmaksi ja oireiden kanssa pärjäämiseen on monenlaisia hyviä keinoja. Fyysinen harjoittelu auttaa aina. Ihmisen kropassa on aina paljon käyttämätöntä reserviä, joka saadaan harjoittelulla käyttöön. Ihmiset eivät kurssille tullessaan välttämättä edes tiedä, mitä apua tarvitsevat. Kurssin aikana selviää, miten monen asian kanssa voi oppia toimimaan paljon paremmin.

Kartta tuki- ja palveluviidakkoon

Riina Haavisto, sosiaalityöntekijä

Harvoin sosiaaliturva-asiat ovat päällimmäisenä mielessä ihmisen sairastuessa. Sopeutumisvalmennukseen tultaessa voi olla, että tukien tai palvelujen tarve on vielä vähäinen tai sitä ei ole lainkaan. Pohditaan ehkä mahdollisia ansionmenetyksiä ja lääkekustannuksia, mutta kysymykset ovat vielä jäsentymättömiä.

Silti nämä asiat ovat tärkeitä tietää. Ikävintä on huomata tilanne, jossa kuntoutujalla olisi jo pidemmän aikaa ollut mahdollisuus saada jokin tuki tai palvelu, mutta tietämättömyyttään sitä ei ole osattu hakea.

Sopeutumisvalmennuksessa me pyrimme purkamaan sosiaaliturvan viidakkoa: mitä mikäkin maksaa, mitä on hyvä tietää ja keneltä kysyä apua. Kuntoutujalla on yksilöaika sosiaalityöntekijän kanssa ja sen jälkeen keskustelemme asioista vielä ryhmässä.

Hakemukset ovat usein monimutkaisia ja niihin tarvitaan paljon liitteitä ja lausuntoja. Sitä varten me olemme täällä, että kokonaisuuden voisi käydä ihan elävän ihmisen kanssa läpi.

Sinuiksi sairauden kanssa

Arja Lilja, neuropsykologi

Vakavan sairauden kohtaaminen aiheuttaa aina jonkinlaisen reaktion ja kriisin. Aluksi reaktio voi olla kieltäminen, mutta jos oireet ovat jatkuneet pitkään ennen diagnoosia, voi päällimmäinen tunne ollakin helpotus. Sopeutumisvalmennuksiin sisältyy psykologiryhmiä, joissa keskustelemme esimerkiksi sairastumisesta, sairauden kanssa pärjäämisestä, miten kertoa asiasta muille ja millaisia ennakkoluuloja kohtaa, joko omassa mielessään tai muiden taholta.

Vaikka sairaudet ja elämäntilanteet ovat yksilöllisiä, löytävät ihmiset yleensä aina jotakin yhteistä muiden ryhmän jäsenten kanssa. Tämä vertaistuki on oikeastaan sopeutumisvalmennuksen johtotähti.

Sopeutumisvalmennuksen yksi tavoite on, että sairaus tulisi osaksi itseä. Se ei kuitenkaan määrittele ihmistä kokonaan. Kurssilaiset voivat kokea raskaana sen, että keskitytään pelkkään sairauteen viikkokin kerrallaan. Ei ole tarkoitus, että sairaus olisi omassa arjessa läsnä yhtä paljon, vaan kurssilla saadun tiedon ja tuen turvin se on nimenomaan mahdollista jättää sivummalle.

Kela tutki sopeutumisvalmennuksen vaikuttavuutta

Kela tutki kuntoutujien ja heidän läheistensä kokemuksia sopeutumisvalmennuksen vaikutuksista seurantatutkimuksena vuosina 2014–2017.

Kurssilla saatu vertaistuki nousi ylitse muiden arvioitaessa ohjelman eri osa-alueiden hyödyllisyyttä. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat saaneensa melko tai erittäin paljon apua vertaistuesta, kuulluksi tulemisesta ja kokemusten jakamisesta sekä virkistävästä yhdessäolosta. Muilla saattoi myös olla tarjolla ratkaisuja omiin ongelmiin.

Toiseksi parasta antia vastaajien mielestä oli kurssilla tarjottu asiantuntija-apu, tieto muun muassa itsehoitoon liittyvissä kysymyksissä sekä sairautta koskevan ymmärryksen lisääntyminen tiedon myötä. Kaiken kaikkiaan 93 % vastaajista koki sopeutumisvalmennuksen erittäin tai melko hyödyllisenä.

Raportti on julkaistu Sosiaali- ja terveysturvan julkaisusarjassa 2018.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Tutustu oppaisiin täällä!

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi