Neuroliiton liittokokous hyväksyi uuden tavoiteohjelman ja lakkautti itsensä

Syyskuussa järjestetty Neuroliiton liittokokous hyväksyi sääntö­muutokset, joiden myötä liiton päätöksenteko muuttuu kaksiportaiseksi. Samalla liittovaltuuston vaikutusvalta kasvaa.

Neuroliiton liittokokous kokoontui syyskuussa viimeistä ker­taa. Liittokokouksen puheenjohta­jana toimi Päijät-Hämeen neuro­yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Virtanen.

Koronapandemian vuoksi usealla eri paikkakunnalla etäyh­teyksien avulla järjestetty kokous sai eteensä nipun sääntöuudistuk­sia, joiden avulla liiton päätöksen­tekorakenne kevenee. Käytännössä muutokset tarkoittavat liittoko­kouksen lakkauttamista Neuroliiton hallintoelimenä.

Neuroliiton toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva kertoi sään­töuudistuksen valmistelun sisältä­neen myös mm. muiden sote-järjestö­jen päätöksentekomallien selvittelyä.

− 19:stä sattumanvaraisesti vali­tusta sote-järjestöstä ainoastaan nel­jällä, Neuroliitto mukaan lukien, oli enää kolmiportainen järjestelmä. 15 muuta oli järjestänyt päätöksentekonsa kaksiportaisen mallin mukaan.

Vaikutusvaltaisempi valtuusto

Tähän asti liittokokous on kokoontu­nut joka kolmas vuosi ja sen keskei­simpiä tehtäviä ovat olleet liittovaltuuston puheenjohtajiston ja jäsenten valinta, sekä Neuroliiton ta­voiteohjelmasta päättäminen.

Jatkossa jäsenyhdistykset valit­sevat liittovaltuuston jäsenet kes­kuudessaan, yhden edustajan per yhdistys. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan liittovaltuus­ton varsinaisista jäsenistä. Kahdesti vuodessa kokoontuva liittoval­tuusto käyttää Neuroliiton ylintä päätösvaltaa.

Päätöksentekomallia koskeva sääntömuutos nähtiin liittokokouk­sessa tarpeelliseksi ja sitä puollettiin kautta linjan. Sen sijaan taloudellista päätäntävaltaa koskeva sääntömuutos herätti vilkasta keskustelua.

Liittokokoukselle esitettiin liittohallituksen toimivaltuuksien kasvattamista koskemaan omaisuuden vuokraamista, myymistä ja vaihtamista. Tähän asti liitto hallitus on voinut ainoastaan kiinnittää tai luovuttaa omaisuutta vakuudeksi.

Liittokokousedustaja Kari Lähteenmäki kritisoi puheenvuorossaan sitä, että oikeus omaisuuden luovuttamiseen siirretään liittovaltuustolta samaan aikaan, kun valtuuston merkitystä muuten kasvatetaan.

Toimitusjohtaja Ylikylä-Leiva puolusti hallituksen esitystä.

– Liittohallituksella on aina juridinen vastuu päätöksistään. Lisäksi valtuuston puheenjohtajisto osallistuu hallituksen kokouksiin, joten valtuustolla on aina ajantasainen tuntuma siihen, mitä hallitus käsittelee. Aiemmin jo mainittu sote-järjestöjen sääntövertailu osoitti myös sen, että etenkin isoimmista järjestöistä hyvin monet ovat jo siirtäneet omaisuudesta päättämisen hallitukselle.

Ylikylä-Leiva myös totesi, ettei muutos luonnollisestikaan anna hallitukselle mahdollisuutta omaisuuden hukkaamiseen esimerkiksi sitä lahjoittamalla tai vastikkeettomasti luovuttamalla. Äänestyksen jälkeen liittokokous hyväksyi hallituksen esityksen.

Kunnianhimoinen tavoiteohjelma

Kokouksen käsiteltäväksi tuotiin myös luonnos tavoiteohjelmaksi vuosille 2021−23. Tavoiteohjelman johtoajatuksena on sana ”suunnannäyttäjä”. Sellainen Neuroliitto haluaa potilasjärjestönä ja edunvalvojana olla.

Toimitusjohtaja Ylikylä-Leiva esitteli ohjelman kokoukselle.

– Tavoiteohjelmaan on tiivistetty Neuroliiton toiminta- ajatus, toisin sanoen työmme perimmäinen tarkoitus. Ohjelmassa avataan, millä tavoin pyrimme tuon tarkoituksen täyttämään. Ja tavoitetila on asetettu korkealle. Parhaiten se kiteytyy heti ensimmäisellä sivulla: haluamme olla kohderyhmällemme luotettavin tiedon välittäjä, arvostetuin ja asiantuntevin palveluntuottaja, sekä lisäksi korvaamaton ihmisten yhdistäjänä, hän kuvaili.

Liittokokous kiitteli ohjelmaa kunnianhimoiseksi. Kokousedustaja Maija Aatelo totesi, ettei palvelutuotannon laadusta pidä tinkiä, vaikka suurin asiakas, Kela, kilpailuttaa palveluja hinta edellä.

– Meidän tulee sen sijaan pyrkiä vaikuttamaan Kelan kilpailutuksen perusteisiin, hän linjasi puheenvuorossaan.

Tavoiteohjelma viitoittaa Neuroliiton lähivuosien toimintaa. Ohjelmaan kirjatut tavoitteet luovat pohjaa eri toimintojen tarkemmille vuosisuunnitelmille, ja pohjaa on luotu myös tavoiteohjelman valmisteluvaiheen keskusteluissa.

Tutustu uuteen tavoiteohjelmaan Neuroliiton sivuilla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Jäsenetuihin

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi