Muutos toimintakyvyssä voi olla myös mahdollisuus
Työtä voidaan mukauttaa työtehtäviä ja -järjestelyjä muokkaamalla, apuvälineitä hyödyntämällä sekä työaikaa ja etätyötä joustavasti soveltamalla.
Sairastuminen vaikuttaa työelämätilanteisiin eri tavoin. Neurologinen sairaus voi alkaa lievin, hitaasti lisääntyvin tai voimistuvin oirein, mutta se voi alkaa myös rytinällä. Aamulla ei pääsekään sängystä ylös tai silmästä lähtee näkö, ja edessä on epämääräisen pituinen sairausloma. Yrittäjälle sairastuminen voi päättää yritystoiminnan. Toisaalta yrittäjällä voi olla työntekijäasemassa olevaa paremmat mahdollisuudet muokata toimintaa omaa työkykyä tukevaan suuntaan, kuten Jonna Aaltosenkin kohdalla.
Oman toimintakyvyn nopeatkin muutokset hämmentävät ja aiheuttavat epävarmuutta. Vaikka toimintakyky palautuisi täysin, työhön paluu sairausloman jälkeen voi pelottaa. On paljon kysymyksiä, joihin ei ole varmoja vastauksia.
Työkykyä pystytään usein tukemaan pitkään, vaikka toimintakyky muuttuisi.
Erilaisin järjestelyin työn tekemisen tapaa ja työtehtäviä voidaan muokata. Työssä hyödynnettäviä apuvälineitä on paljon ja työajan joustoilla ja etätyöllä voidaan tukea jaksamista.
On kuitenkin työtehtäviä, joissa jokin tietty toimintakyky on apuvälineistä huolimatta välttämätöntä, esimerkiksi fyysinen voima, sorminäppäryys tai kävelykyky. Jos niitä ei enää ole, ollaan uuden edessä. Työelämässä jatkaminen edellyttää sopivamman työn löytämistä ja sitä ei aina löydy samalta työnantajalta.
Omien rajoitusten hyväksyminen vie aikaa, kuten Jonnankin tapauksessa. Luopuminen tutusta työstä, työyhteisöstä ja omasta työidentiteetistä ja uuden työn löytäminen ei aina ole helppoa. Yleinen työllisyystilanteen heikentyminen voi vaikeuttaa työkokeilupaikan tai uuden ja sopivan työn löytämistä. Aikaa voi kulua ja tilanne voi tuntua epätoivoiselta. Huoli ja stressi työtilanteesta ja toimeentulosta usein myös lisäävät vähintäänkin uupumuksen kokemusta. Harvinaisia eivät ole myöskään masennusoireet.
Oli tilanne mikä hyvänsä, itselleen voi olla armollinen ja keskittyä asioihin, joihin pystyy itse vaikuttamaan.
Työn ei tarvitse määrittää kaikkea. Omasta kunnosta ja mielen hyvinvoinnista voi pitää huolta eri tavoin. Osaamista voi kehittää itsenäisesti ja löytää itsestään uusia inspiroivia taitoja. Sosiaaliset suhteet ja verkostot voivat olla tärkeä voimavara.
Vanha sanonta, kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa, pitää monesti paikkansa, vaikka joskus ovien välissä voi olla pimeältä tuntuva käytävä. Joskus ovi voi löytyä myös yllättävistä paikoista tai oven takaa voi löytää jotain, joka ilman pakotettua muutosta olisi jäänyt löytämättä, kuten Jonnan kilpaurheilu-ura.
Neuroliiton työelämäasiantuntijat ovat tukena erilaisissa työelämän muutostilanteissa. Palvelu on tarkoitettu MS-tautia, harvinaista neurologista sairautta, Parkinsonin tautia tai muuta liikehäiriösairautta sairastaville sekä aivovamman saaneille.
