MS-diagnoosin voi nyt saada oireetonkin
MS-taudin diagnostiset kriteerit päivitettiin. Diagnoosi ei enää edellytä kliinistä oiretta.
MS-taudin Käypä hoito -suositukseen kirjattuja diagnostisia kriteerejä on päivitetty. Kohdennettu päivitys julkaistiin maaliskuussa.
Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, neurologian ylilääkäri Hanna Kuusisto Taysista nostaa esiin kaksi keskeisintä muutosta:
– Ensinnäkin päivityksen myötä MS-diagnoosin asettaminen ei enää edellytä mitään kliinistä oiretta tai tyypillistä MS-oiretta, vaan diagnoosin voi tehdä täysin oireettomalle ihmiselle, jos tietyt magneetti- tai selkäydinnestenäytelöydökset täyttyvät.
Toinen tärkeä muutos on niin sanotun SWI-magneettisekvenssin käyttö diagnosoinnin tukena, jos kriteerit eivät muutoin täyty. SWI on tavallista tarkempi magneettikuvauksen menetelmä, jolla voidaan nähdä MS-taudille tyypillisiä piirteitä keskushermoston muutoksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi muutoksen keskellä näkyvä pieni laskimo tai muutoksen reunoilla näkyvä rauta.
– SWI-magneettisekvenssin käyttö ei ole välttämätöntä, eikä sitä joka puolelta tällä hetkellä saa. Sen tarve on vähäinen, mutta se voi olla joskus merkittävä apu diagnoosiin pääsemiseksi, Hanna Kuusisto kertoo.
Käypä hoito -suosituksen päivitetyt diagnostiset kriteerit perustuvat McDonaldin vuoden 2024 kriteereihin. Aiemmasta poiketen diagnoosia varten ei enää tarvitse osoittaa ajallista hajapesäkkeisyyttä, eli kahta eri aikaan ilmennyttä oirejaksoa tai eri-ikäisiä muutoksia magneettikuvassa. Sen sijaan paikallinen hajapesäkkeisyys on edelleen diagnoosin edellytys. Se tarkoittaa, että MS-taudille tyypillisiä muutoksia näkyy keskushermostossa useammassa kuin yhdessä paikassa. Muutoksia voi olla esimerkiksi aivoissa ja selkäytimessä tai aivojen eri alueilla.
