Läpimurrot MS-tutkimuksessa osoittavat pitkäjänteisen tuen merkityksen
"Tarvitsemme Suomeen lahjoituskulttuurin muutosta", linjasi neurologian professori Pentti Tienari Suomen MS-säätiön juhlapuheessa.
Neurologian professori Pentti Tienari valotti Neurologipäivillä MS-taudin tutkimuksen ja hoidon kehittymistä aina taudin tunnistamisesta 1800-luvulta tähän päivään. Suomen MS-säätiön juhlapuheenvuorossa hän kuvasi, miten sitkeä tutkimustyö on parantanut hoitoa ja potilaiden elämänlaatua – ja miten vuonna 2022 saavutettiin merkittävä läpimurto, kun Epstein-Barr-viruksen yhteys MS-taudin puhkeamiseen pystyttiin lopullisesti todistamaan.
– Vaikka MS-tautia on pitkin matkaa epäilty viruksen aiheuttamaksi, oli vielä vuosina 2016–2022 vaikea saada rahoitusta tämän yhteyden tutkimukseen. Sitä pidettiin spekulatiivisena, eikä kovin todennäköisenä, Tienari totesi.
Nyt tiedetään, että MS-tauti on hyvin yleisen viruksen harvinainen komplikaatio: EB-virus löytyy lähes jokaisen elimistöstä uinumasta.
– On tunnettua, että MS-taudin pahenemisvaiheita edeltää usein jokin infektio tai stressi. Saattaa olla, että niiden yhteydessä EBV ja sitä kohtaan reagoivat T-solut aktivoituvat. Nämä samat T-solut todennäköisesti ovat MS-taudin pahenemisvaiheiden taustalla. EBV:stä on käytetty nimitystä ”sleeping giant”, koska se aika ajoin aktivoituu ja tuottaa viruspartikkeleita, jotka eliminoidaan ilman, että huomaamme mitään, Tienari kertoi.
Tutkijat etsivät nyt keinoja estää viruksen uudelleen aktivoituminen, eli saattaa nukkuva jättiläinen ikiuneen. Toinen tutkimussuunta on EBV-rokote, jolla voitaisiin tulevaisuudessa estää MS-taudin puhkeaminen.
Tienari korosti, että tulosten saavuttaminen vaatii riittävää rahoitusta. Suomessa yksityiset säätiöt ovat tärkeässä roolissa; ne jakavat vuosittain noin 200 miljoonaa euroa tutkimusapurahoja. Rahoitus on kuitenkin pirstaleista.
Tienari haluaisi nähdä suomalaisen lahjoituskulttuurin muuttuvan. Hän peräänkuulutti lahjoitukseen kannustavaa politiikkaa, kuten verovähennysoikeutta tehdyistä lahjoituksista.
– Jos esimerkiksi 100,000 ihmistä lahjoittaisi 5000 euroa vuodessa, sillä saataisiin 500 miljoonaa euroa lisää tutkimukseen. Tällä olisi suuri merkitys.
