Ihmisperäiset solumallit avaavat tulehdusmekanismeja MS-taudissa
Iisa Tujulan tutkimus selvittää, miten hermotukisolut muuttavat toimintaansa MS-taudin tulehdustilassa ja säätelevät toistensa tulehdusvasteita.
”Olen ollut aina kiinnostunut ihmiskehon toiminnasta ja sairauksista. Minulle oli siis selvää jo varhain, että tulevaisuuden unelma-ammattini tulisi liittymään lääketieteeseen. Bioteknologian yliopisto-opintojen aikana kiinnostuin erityisesti aivojen toiminnasta ja keskushermoston sairauksista ja päädyin maisterintutkielmassani tutkimaan Parkinsonin taudin patologiaa ihmisperäisillä hermosoluilla. Väitöskirjatutkimuksen aiheena MS-tauti ja hermotukisolujen tulehduksellinen toiminta on siis itselle erittäin mieluinen ja kiinnostava, mutta myös yhteiskunnallisesti merkityksellinen”, kertoo väitöstutkija Iisa Tujula päätymisestään tutkimusaiheensa pariin.
Tujula on yksi Suomen MS-säätiön apurahan vuonna 2025 saaneista tutkijoista. Hän työskentelee Tampereen yliopistossa dosentti Sanna Hagmanin johtamassa neuroimmunologian tutkimusryhmässä.
Mitä tutkimuksessasi selvitetään?
Kehitän väitöskirjatutkimuksessani ihmisperäisiä solumalleja, joiden avulla voidaan tutkia hermotukisoluihin kuuluvien mikrogliojen ja astrosyyttien tulehduksellista toimintaa ja vuorovaikutusta MS-taudin kaltaisessa tulehdusympäristössä. Mikrogliat ja astrosyytit ovat keskeisessä roolissa aivojen sisäisen tasapainotilan (homeostaasin) ja toiminnan, mutta myös tulehdustilan säätelyssä ja toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Selvitän siis, miten nämä solutyypit muuttavat toimintaansa MS-taudin tulehdustilassa ja säätelevät toistensa tulehdusvasteita.
Miksi juurin tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Mikrogliojen ja astrosyyttien tulehduksellinen aktivaatio ja toiminta on keskeisessä roolissa MS-taudin etenemisessä. Tarkempia mekanismeja ja solutyyppien välisiä vuorovaikutuksia ei kuitenkaan vielä tunneta hyvin. Hermotukisolujen tulehduksellisen toiminnan ymmärtäminen voi osoittautua erittäin tärkeäksi tehokkaampien hoitomuotojen kehityksessä.
MS-taudin patologiaa on tutkittu paljon eläinmalleilla, jotka ovat tuoneet arvokasta tutkimustietoa. Näihin malleihin perustuvat hoidot eivät kuitenkaan usein toimi odotetusti ihmisillä, koska eläinten ja ihmisten välillä on merkittäviä biologisia eroja. Tästä syystä kehitämme tutkimusryhmässämme ihmisperäisiä solumalleja, joissa hyödynnetään sekä terveiden että MS-tautia sairastavien henkilöiden soluista tuotettuja kantasoluja, jotka erilaistetaan laboratoriossamme edelleen hermotukisoluiksi. Solumalleissa solujen tulehduksellista aktivaatiota voidaan stimuloida erilaisilla tulehduksellisilla tekijöillä, ja niiden toimintaa ja vuorovaikutusta voidaan tutkia kontrolloidussa ympäristössä. Ihmisperäiset tutkimusmallit voivat tarjota tärkeitä työkaluja MS-taudin patologian tutkimukseen ja lääkehoitojen kehitykseen.
Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tulokset?
Tutkimuksessani olen kehittänyt mikrogliojen ja astrosyyttien yhteisviljelmiin sekä hermotukisolujen ja hermosolujen kolmoisviljelmiin pohjautuvia solumalleja. Kehitettyjen solumallien avulla on havaittu, että mikrogliojen ja astrosyyttien välinen vuorovaikutussuhde on keskeisessä roolissa tulehdustilan säätelyssä. Solut säätelevät toistensa tulehduksellista aktivaatiota tuottamalla tulehduksellisia molekyylejä ja vaikuttavat yhteisvaikutteisesti vallitsevaan tulehdustilaan. Tuoreet tulokset ovat myös osoittaneet, että astrosyyttien tulehduksellisella aktivaatiolla voi olla merkittävä vaikutus mikrogliojen kykyyn syödä (fagosytoida) myeliinijätettä. Hermosoluja suojaavan myeliinitupen hajoaminen on keskiössä MS-taudin patologiassa, ja myeliinijätteen fagosytoosi on tärkeää korjausmekanismien kannalta.
Miten tutkimustasi voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni tulokset antavat tärkeää tietoa hermotukisolujen tulehduksellisesta toiminnasta. Tulevaisuudessa solutason mekanismien ymmärtäminen sekä kehitetyt ihmisperäiset solumallit voivat auttaa kehittämään tehokkaampia lääkehoitoja.
