Harkinnanvarainen, moniammatillinen yksilökuntoutus – mitä se on ja kuka sitä saa?

Harkinnanvarainen kuntoutus on Kelan lakisääteistä kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa täydentävä kuntoutusmuoto. Sitä voi saada neurologista sairautta sairastava tai vammautunut henkilö, jolla on neurologisia oireita, eikä hän ole Kelan lakisääteisen kuntoutuksen asiakas.

Mitä tarkoittaa harkinnanvarainen kuntoutus?

Harkinnanvarainen kuntoutus on Kelan lakisääteistä kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa täydentävä kuntoutusmuoto. Toisin kuin lakisääteisiin kuntoutusmuotoihin, kansalaisilla ei ole subjektiivista oikeutta harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Kaikista Kelan kuntoutuksiin osallistuneista kolmannes osallistui harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vuonna 2016.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahasta päättää eduskunta vuosittain. Osa varoista ohjataan myös kuntoutuksen kehittämistoimintaan. Harkinnanvarainen kuntoutus myönnetään yleensä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssina. Kurssit auttavat kuntoutujaa ja hänen perhettään sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin tai kuntoutumaan siitä.

Kursseilta saa tietoa sairaudestaan, vertaistukea sekä tukea arkeen. Kurssit toteutetaan ryhmäkuntoutuksena. Jos kuntoutujan toimintakyky vaatii yksilöllisempää kuntoutusta, vaihtoehtona on moniammatillinen yksilökuntoutus. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena voidaan myöntää myös neuropsykologista kuntoutusta, mutta tällöin kuntoutuksen tavoitteiden tulee liittyä joko opintojen tai työnteon tukemiseen/mahdollistamiseen. Nämä kriteerit sulkevat työelämän ulkopuolella olevat harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen ulkopuolelle.

Mitä kuntoutukseen sisältyy?

Harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutus järjestetään avokuntoutuksena tai kuntoutuslaitoksessa, jossa voi yöpyä. Kuntoutuksen kesto on enintään 15 päivää ja se toteutetaan yleensä kahdessa tai useammassa jaksossa. Kaikki jaksot toteutetaan 12 kuukauden kuluessa kuntoutuspäätöksestä.

Harkinnanvarainen kuntoutus tähtää aina kuntoutujan omatoimisen suoriutumisen ylläpitämiseen tai parantamiseen opinnoissa, työelämässä tai muussa arjessa. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti kuntoutujan tarpeen ja asetettujen tavoitteiden mukaan. Kuntoutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä, johon voivat kuulua kuuluu esimerkiksi neurologi, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä. Kuntoutuspäivän pituus on keskimäärin kuusi tuntia ja siihen kuuluu sekä yksilöllisesti että ryhmässä tapahtuvaa kuntoutusta.

Kuka voi saada harkinnanvaraista kuntoutusta?

Harkinnanvaraista, moniammatillista yksilökuntoutusta voi saada neurologista sairautta sairastava tai vammautunut henkilö, jolla on neurologisia oireita, eikä ole Kelan lakisääteisen kuntoutuksen asiakas. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi yli 65-vuotiaat, joilla on tapahtunut merkittävä muutos toimintakyvyssä tai alle 65-vuotias henkilö, joka ei täytä vaativan lääkinnällisen kuntouksen kriteereitä.

Kuntoutusta voidaan myöntää hakijalle, jolla on laaja-alainen oireisto ja joka tarvitsee yksilöllisempää kuntoutusta kuin kurssilla on mahdollista toteuttaa. Lisäksi avoterapia ei ole ollut riittävä tai sitä ei voida käyttää pitkien matkojen, huonojen liikenneyhteyksien tai kuntoutujan liikuntavaikeuksien vuoksi. Edellytyksenä on, että kuntoutuksen avulla työ- tai opiskelukykyä tai toimintakykyä voidaan ylläpitää tai parantaa. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen hakeutumisessa ei ole yläikärajaa.

Kuntoutukseen voi tarvittaessa osallistua myös läheinen. Lapsen tai nuoren kuntoutukseen osallistuu yleensä muita perheenjäseniä kokoaikaisesti. Aikuisen kuntoutukseen voi osallistua yksi omainen tai läheinen osan aikaa. Kuntoutujan yli 7-vuotias lapsi voi osallistua kuntoutukseen, mikäli se on tarpeellista ja lapsi hyötyy ohjelmasta kuntoutuksen tavoitteiden mukaisesti.

Miten kuntoutusta haetaan?

Harkinnanvaraiseen moniammatilliseen kuntoutukseen haetaan Kelan lomakkeella KU 132. Hakemuksessa tulee perustella kuntoutuksen tarve mahdollisimman tarkkaan. Hakemuksessa kuvaillaan, miten sairaus vaikuttaa arjessa selviytymiseen ja miten kuntoutus tukee toimintakykyä. Myös näkymättömien haittojen, kuten esimerkiksi muistamisen ja hahmottamisen vaikeudet ja fatiikki, kirjaaminen hakemukseen on tärkeää.

Mukaan tarvitaan aina lääketieteellinen arvio kuntoutuksen tarpeesta. Se voi olla lääkärinlausunto tai lääkärin kanssa laadittu kuntoutussuunnitelma. Mikäli myös omainen tarvitsee ohjausta ja tukea, tulee suositus läheisen osallistumisesta kuntoutusjaksoon sisältyä lääkärin lausuntoon. On hyvä tarkistaa, että lääkärin arvio koskee nimenomaan neurologisen linjan kuntoutusta. Se ohjaa kuntoutujan paikkaan, jossa on neurologisen kuntoutuksen erityisosaamista. Jos hakemus hylätään, harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta ei ole valitusoikeutta.

Maksaako harkinnanvarainen kuntoutus?

Kuntoutus ei maksa. Työelämään liittyvään harkinnanvaraiseen kuntoutukseen voi saada kuntoutustukea Kelasta. Kuntoutusraha on tarkoitettu turvaamaan toimeentuloa siltä ajalta, kun osallistut kuntoutukseen, etkä samanaikaisesti pysty tekemään työtä. Myös omainen voi saada kuntoutusrahaa niiltä päiviltä, jolloin hän osallistuu läheisensä kuntoutukseen.

Kuntoutusrahan hakemuksen liitteeksi tarvitset kuntoutuspäätöksen. Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaisesti kuntoutuksessa käymisestä aiheutuneet matkakulut.

Lue lisää moniammatillisesta yksilökuntoutuksesta Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa.

Tutustu kuntoutuksen hakuohjeisiin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Suomen MS-säätiö

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi