Apteekissa voi estyä yllättäväkin lääkitysriski

Apteekin lääkeneuvonta auttaa ehkäisemään lääkitysvirheitä, haitallisia yhteisvaikutuksia ja muita vaaratilanteita.

Farmaseuttimies neuvoo keski-ikäistä naisasiakasta apteekissa, itsehoitolääkehyllyn luona.
Kuva: STM

Moni lääkitykseen liittyvä virhe ehtii pysähtyä apteekissa ennen kuin lääke päätyy kotiin asti. Tuore tutkimus osoittaa, että apteekkien lääkeneuvonta on tärkeä osa lääkitysturvallisuutta etenkin silloin, kun kyse on itsehoitolääkkeistä.

Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä toteutetussa tutkimuksessa käytiin läpi avohuollon apteekeissa raportoituja itsehoitolääkkeisiin liittyviä vaaratilanteita. Niissä korostuivat tutut arjen riskit: lääke valittiin väärään vaivaan, samaa lääkettä käytettiin päällekkäin tai yhteisvaikutuksia ei tunnistettu. Monessa tilanteessa apteekin henkilökunnan antama neuvonta esti virheen etenemisen.

Erityisen usein riskit liittyivät tulehduskipulääkkeisiin. Ne ovat monelle tuttuja ja helposti saatavilla, mutta juuri siksi niiden käyttöön voi liittyä huomaamattomia vaaroja.

– Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että apteekkien lääkeneuvonta on kriittinen turvamekanismi itsehoitolääkkeiden käytössä, toteaa proviisori Anna Häyrinen.

Apteekissa kannattaa kertoa avoimesti koko lääkityksestään – myös itsehoitolääkkeistä ja ravintolisistä.

Tutkimus nostaa esiin myös toisen tärkeän asian: riski ei synny aina huolimattomuudesta vaan usein siitä, että lääkkeistä tiedetään liian vähän. Kaikki eivät esimerkiksi tule ajatelleeksi, että tavallinen särkylääke voi olla huono valinta oman sairauden, muun lääkityksen tai ravintolisien vuoksi.

Myös reseptilääkkeen käyttöön tarvitaan ohjausta

Apteekin lääkeneuvonta ei koske vain itsehoitolääkkeitä. Kun asiakkaalle toimitetaan uusi reseptilääke, apteekissa varmistetaan, että lääkkeen käyttö on selvää: milloin lääke otetaan, miten sitä käytetään ja pitääkö sen yhteydessä huomioida ruokailu tai muu lääkitys. Jos lääkkeellä on tunnettuja yhteisvaikutuksia, niitä tarkistetaan reseptitiedoista ja varmistetaan tarvittaessa myös asiakkaalta.

– Jos lääkkeellä on vaarallisia yhteisvaikutuksia jonkun tietyn lääkkeen kanssa, asia varmistetaan myös suullisesti, viestintäfarmaseutti Taru Vanhala kertoo.

Apteekin näkymä asiakkaan lääkitykseen ei kuitenkaan aina ole täydellinen. Kannan reseptilista ei ole sama asia kuin ajantasainen kokonaislääkitys. Sen ulkopuolelle voivat jäädä esimerkiksi itsehoitolääkkeet, vitamiinit, ravintolisät ja muut valmisteet. Siksi asiakkaan oma tieto on tärkeä osa turvallista lääkehoitoa.

– Jos lääkkeellä on yhteisvaikutuksia yleisesti käytettyjen itsehoitolääkkeiden ja ravintolisien kanssa, asiasta aina muistutetaan reseptintoimituksessa, Vanhala sanoo.

Apteekissa kannattaa joka tapauksessa kertoa myös sellaisista tuotteista, joita ei ehkä itse pidä lääkkeinä lainkaan.

Joskus lääkitys kannattaa käydä läpi perusteellisemmin

Tavallinen lääkeneuvonta riittää monille. Jos lääkkeitä on paljon, vointi on muuttunut ilman selvää syytä tai lääkehoito ei tunnu toimivan toivotulla tavalla, apteekista on  saatavilla myös laajempia arviointipalveluja. Ne ovat maksullisia.

Kevyin palvelu on lääkehoidon tarkistus. Laajin taas on lääkehoidon kokonaisarviointi, jonka tekee erityiskoulutettu farmaseutti tai proviisori yhteistyössä lääkärin kanssa. Mahdollisista lääkitysmuutoksista päättää aina lääkäri. Arviointiin voi tehdä aloitteen potilas itse, omainen, hoitaja, lääkäri tai farmasian ammattilainen.

Fimean Lääkebarometrin mukaan suomalaiset pitävät lääkeneuvontaa tärkeänä, mutta samalla moni kokee pärjäävänsä itsehoitolääkkeiden kanssa omillaan. Siinä piilee ristiriita: juuri tuttu ja tavallinen lääke voi olla se, jonka kohdalla neuvo olisi kaikkein tärkein.

FAKTA

Näin saat apteekin neuvonnasta eniten hyötyä

Kerro apteekissa ainakin nämä:

– käytössä olevat reseptilääkkeet
– itsehoitolääkkeet
– vitamiinit, ravintolisät ja luontaistuotteet
– aiemmat haittavaikutukset ja epäilyt yhteensopivuudesta.

Apteekissa voidaan tarkistaa esimerkiksi:

– sopiiko uusi lääke yhteen muun lääkityksen kanssa
– miten ja milloin lääke otetaan
– pitääkö huomioida ruokailu
– onko lääke juuri sinun tilanteeseesi sopiva.

Laajempi lääkityksen arviointi voi olla tarpeen, jos:

– lääkkeitä on paljon
– vointi on muuttunut ilman selvää syytä
– lääkitys aiheuttaa huimausta, väsymystä tai muita oireita
– hoito ei tunnu tehoavan kuten pitäisi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos

Mainos päättyy

Tule mukaan neuroyhteisöön

Neuroliittoon kuuluu 26 jäsenyhdistystä, joissa on jäseninä n. 10 000 MS-tautia, neurologista harvinaissairautta tai essentiaalista vapinaa sairastavaa läheisineen. Yhdistykset tarjoavat asiantuntemusta ja vertaistukea sekä erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja sairastuneille ja heidän läheisilleen. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt. Yhdessä muodostamme neuroyhteisön.

Liity jäseneksi