Väitös: PET-kuvantamisesta apua MS-taudin ennusteeseen
Väitöstutkimuksen mukaan PET-kuvantamista voitaisiin hyödyntää myös biomarkkerina etenevän MS-taudin lääkekehityksessä.
LL Marcus Sucksdorff selvitti neurologian alan väitöstutkimuksessaan Turun yliopistossa mikroglia-aktivaation roolia PET-kuvantamisen avulla. Tavoitteena oli arvioida, miten MS-taudin kulkuun vaikuttavat lääkitykset muuttavat aivojen mikrogliasolujen aktiviteettia ja miten aktiviteetti korreloi taudin myöhempään etenemiseen.
Perinteinen magneettikuvantaminen (MRI) on tärkeä MS-taudin diagnosoinnissa, mutta se ei tarjoa luotettavaa ennustetta taudin etenemisestä. Neuropatologisissa tutkimuksissa on havaittu, että magneettitutkimuksessa normaalilta näyttävissä aivorakenteissa, paikallisten tulehduspesäkkeiden ulkopuolella, on hajanaista ja laaja-alaista tulehdusta. Tämän kytevän keskushermostotulehduksen eli inflammaation tunnusmerkki on mikrogliasolujen aktivoituminen. Tutkimuksessa osoitettiin, että PET-kuvantamisella pystytään mittaamaan aktiivisten mikrogliasolujen toimintaa.
Sucksdorff tutki kahta MS-lääkettä, fingolimodia ja natalitsumabia, ja niiden vaikutusta mikrogliasolujen aktiivisuuteen. Tulokset osoittivat, että mikrogliasolujen aktiivisuus kriittisillä aivoalueilla väheni 6–12 kuukauden seurannassa. Tämä viittaa siihen, että nämä lääkkeet voivat hidastaa hermosolutuhoa ja taudin etenemistä.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että aktiivisten mikrogliasolujen suurempi määrä ennusti MS-taudin myöhempää etenemistä yli 4 vuoden seurannassa.
– Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa osoitetaan aivojen aktivoituneiden mikrogliasolujen ennustavan MS-taudin myöhempää etenemistä, mikä osoittaa kyseisen prosessin haitallisuuden. Aktivoituneiden mikrogliasolujen tutkimisen PET-kuvantamisella odotetaan tuovan merkittävää hyötyä MS-taudin synnyn ja kehityksen ymmärtämisessä. Menetelmää voidaan mahdollisesti käyttää myös etenevään MS-tautiin kohdennettavan lääkekehityksen biomarkkerina, Sucksdorff kertoo.
