Vaihdevuosien vaikutuksesta MS-tautiin tarvitaan lisätietoa

Neurologi Laura Juutinen tutkii vaihdevuosina käytettävän hormonikorvaushoidon vaikutusta MS-taudin kliiniseen kuvaan ja immunologiaan.

”Kiinnostuin neurologiasta ja MS-taudista jo lääketieteen perusopintojen aikana ja tein syventävien opintojen tutkimustyön tulehdussolujen liikkumista ohjaavien kemokiinien roolista MS-taudissa. Oli luontevaa jatkaa MS-taudin tutkimusta myöhemmin suorittaessani neurologian erikoistumispalveluita TAYSissa. MS-tauti on kaikessa monimutkaisuudessaan mielenkiintoinen tutkimuskohde”, kertoo LL, neurologi Laura Juutinen tutkimusalastaan.

Juutinen on yksi Suomen MS-säätiön apurahan vuonna 2023 saaneista tutkijoista. Hänen väitöskirjansa paneutui menopaussin jälkeiseen hormonikorvaushoitoon MS-potilailla.

1. Mitä tutkimuksessasi tarkalleen ottaen selvitetään? 

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vaihdevuosien ja hormonikorvaushoidon vaikutusta MS-taudin oirekuvaan, tulehdukselliseen aktiivisuuteen ja hermoston soluja rappeuttavaan prosessiin.

2. Miksi juurin tätä aihetta on tärkeää tutkia?

Naishormonien tiedetään vaikuttavan sekä riskiin sairastua MS-tautiin että sairauden aktiivisuuteen ja etenemiseen. MS-tauti on naisilla noin kolme kertaa yleisempi kuin miehellä, mutta toisaalta sairauden eteneminen on usein naisilla hitaampaa. 

Raskauden aikana naishormonitasojen ollessa korkealla MS-tauti pysyy yleensä rauhallisena, mutta hormonitasojen laskiessa nopeasti synnytyksen jälkeen riski pahenemisvaiheelle on suurentunut. Vaihdevuosista johtuvan hormonituotannon hiipumisen vaikutukset MS-tautiin tunnetaan kuitenkin huonosti. 

Ajallisesti taudinkuvan muutos aaltomaisesta tasaisesti eteneväksi ajoittuu naisilla tyypillisesti vaihdevuosi-ikään, mutta toistaiseksi ei tiedetä, onko näillä yhteyttä toisiinsa. Vaihdevuosiin liittyy myös MS-taudin kanssa päällekkäisiä oireita, kuten kognitiivisia vaikeuksia, masennusta ja univaikeuksia, eikä kliinisessä työssä ole helppo erottaa oireiden taustasyytä ja valita parasta hoitoa niihin.

3. Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Ensimmäisessä julkaisussa totesimme masennusoireiden ja unettomuuden lievittyvän hormonikorvaushoidon aikana vaihdevuosi-ikäisillä MS-tautia sairastavilla naisilla. Myös vaste kuumiin aaltoihin oli hyvä, mistä saattaisi olla hyötyä MS- potilailla, joilla kehon lämpötilan nousu aiheuttaa oireiden korostumista. Hormonikorvaushoito ei aiheuttanut taudin aktivoitumista pahenemisvaihein tai aivojen magneettikuvauksella arvoituna. 

Toisessa julkaisussa havaitsimme, että matalalla estrogeenitasolla oli iästä riippumaton yhteys aivojen kokonaistilavuuteen ja astrosyyttien, hermoston tärkeiden tukisolujen, vaurion merkkiaineeseen. Seuraavassa julkaisussa tulemme käymään läpi vaihdevuosien ja hormonikorvaushoidon vaikutusta tulehdusvälittäjäaineisiin.

4. Miten tutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Hormonikorvaushoidon vaikutuksia ei juurikaan ole aikaisemmin selvitetty erikseen MS-potilailla. Tutkimuksessa todettiin hormonikorvaushoidon aikana positiivisia muutoksia elämänlaadun kannalta merkittäviin oireisiin. Toisaalta ei saatu viitteitä siitä, että hoito vaikuttaisi haitallisesti MS-taudin aktiivisuuteen. Asiaa on toki tärkeä vielä jatkossa tutkia suuremmalla potilasmäärällä, mutta tämä alustavakin tieto voi olla tärkeä MS-potilaalle, joka pohtii hormonikorvaushoidon aloitusta. Pidemmässä juoksussa tutkimus luo pohjaa työlle, jolla voidaan selvittää, voidaanko vaihdevuosien hormonikorvaushoidolla vaikuttaa MS-taudin tulehdukselliseen tai hermosoluja rappeuttavaan prosessiin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Suomen MS-säätiö

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi