Uusi vammaispalvelulaki: soveltaminen, palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma

Artikkelisarjassa käydään läpi uuden vammaispalvelulain sisältöä ja vaikutuksia lain piirissä olevien arkeen.

KUVA: Shutterstock

Uuden vammaispalvelulain palveluilla ja tuilla turvataan vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertaisuus. Sen tavoitteena on saada vammaiselle henkilölle hänen tarpeidensa mukaiset, yksilölliset ja itsenäistä elämää tukevat palvelut. Palvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet.

1. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMINEN

Milloin palvelutarpeeseen sovelletaan vammaispalvelulakia?

Vammaisen henkilön tavanomaisessa elämässä tarvitsemia erityispalveluita järjestetään vammaispalvelulain perusteella, jos hän ei saa yksilöllisen tarpeensa mukaisia ja sopivia palveluita yleislain, kuten sosiaalihuoltolain perusteella. Vammainen henkilö tarvitsee välttämättä tämän lain mukaisia palveluita oman terveytensä ja turvallisuutensa vuoksi tai suoriutuakseen tavanomaisen elämän toiminnoista.

Mitä ovat ’tavanomaisen elämän toiminnot’?

Tavanomaisen elämän toimintoja verrataan vammattomien, samaan ikäryhmään kuuluvien ja samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien henkilöiden suorittamiin toimintoihin. Näitä tavanomaiseen elämään kuuluvia toimintoja ovat esimerkiksi itsestä, perheestä ja kodista huolehtiminen, liikkuminen, opiskelu, työ ja muu osallistuminen yhteiskuntaan, vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa sekä sosiaalinen elämä ja vapaa-ajan vietto tai loma-ajan toiminta.

Millainen toimintarajoite oikeuttaa vammaispalveluihin?

Vammaisella henkilöllä on oltava vamman tai sairauden aiheuttama pitkäaikainen tai pysyvä toimintarajoite. Toimintarajoite määritellään seuraavasti: Se voi olla fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä, tai useamman edellä mainitun tekijän yhteisvaikutus. Toimintarajoite on vähintään vuoden kestävä tai nopeasti lisääntyvä.

Toimintarajoitteen ja yhteiskunnan esteiden vuoksi henkilö ei voi osallistua tavanomaisen elämän toimintoihin yhdenvertaisesti vammattomien kanssa.

2. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI

Kuka palvelutarpeen arvioi?

Yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin merkitystä ja painoarvoa on lakiuudistuksessa korostettu. Nyt asiakassuunnitelman laatimiseen tulee panostaa aiempaa enemmän ja suunnitelman sisällön merkitys korostuu. Vammaisen henkilön palvelutarpeen arvioi aina hyvinvointialueen virkasuhteessa oleva sosiaalihuollon ammattihenkilö. Hän myös laatii asiakassuunnitelman.

Miten arvio tulisi tehdä?

Palvelutarvetta arvioitaessa on suositeltavaa tehdä kotikäynti. Siten saadaan enemmän tietoa asiakkaan arjessa selviytymisestä sekä hänen asuinympäristöönsä liittyvistä tekijöistä, kuin pelkässä toimistotapaamisessa. Kotikäynnistä on sovittava asiakkaan kanssa etukäteen. Asiakkaalle on myös kerrottava, keitä ammattihenkilöitä kotikäynnille osallistuu ja miksi. Asiakkaalla täytyy olla riittävästi aikaa kutsua kotikäynnille mukaan esimerkiksi läheinen tai muu asiakasta edustava henkilö.

Arvio tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Hänelle on selvitettävä eri lakien, kuten sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten palvelujen sisältö ja asiakasmaksut siten, että hän riittävästi ymmärtää niiden sisällön ja merkityksen. Asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet eri palveluissa on myös selvitettävä hänelle.

Vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava ja hänen toivomuksensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa on huomioitava. Vammaisen henkilön osallisuutta on tarvittaessa tuettava vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla.

Kiireellisessä tilanteessa palveluntarpeen arviointi on tehtävä välittömästi. Arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa, kun henkilö on vammaispalvelulain tarkoittama vammainen henkilö.

FAKTA

Palvelutarpeen selvittäminen

Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Jos on, arvioidaan, onko tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa vai pitkäaikaista.

Palvelutarpeen arviointi sisältää:

  1. Yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta.
  2. Sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä.
  3. Asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä.
  4. Asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion omatyöntekijän tarpeesta.

Mihin palvelutarpeen arviointi perustuu?

Vammaisen henkilön tilannetta arvioidaan niin laajasti kuin hänen elämäntilanteensa edellyttää. Arvioinnissa on huomioitava hänen terveydentilansa, elämäntilanteensa ja elinolosuhteet, sekä niiden todennäköiset tai tiedossa olevat tulevat muutokset. Ennakoitavia muutoksia voivat olla esimerkiksi valmistuminen ja työelämään siirtyminen, sairauden eteneminen tai muutto.

Toimintakyky ja palvelujen tarve on arvioitava asiakkaan elämäntilanteen mukaisissa erilaisissa toimintaympäristöissä. Tällaisia ovat esimerkiksi asioinnit, lasten ja kodin hoitaminen sekä harrastuksiin osallistuminen. On tunnistettava myös ne tilanteet ja toimintaympäristöt, joissa hän selviytyy omin voimin.

Palvelutarpeen arviointiin osallistuvat tarvittaessa, asiakkaan suostumuksella, hänen omaisensa tai läheisensä. Arvioinnista vastaavan on myös tarvittaessa hankittava selvityksen edellyttämää erityisosaamista ja moniammatillista tukea muilta toimijoilta, esimerkiksi terveydenhuollosta tai opetustoimesta.

3. ASIAKASSUUNNITELMA

Palvelutarpeen arvioinnin perusteella on pääsääntöisesti laadittava asiakassuunnitelma tai muu vastaava suunnitelma yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan vammaisen henkilön sen hetkiseen palvelutarpeeseen muodostettu palvelujen kokonaisuus. Asiakkaan suostumuksella voidaan laatia sosiaalihuollon ja muiden hallinnonalojen palveluja ja tukitoimia koskeva yhteinen suunnitelma.

Asiakassuunnitelma on tärkeä dokumentti silloin, jos hyvinvointialue poikkeaa suunnitelmaan kirjatusta palvelukokonaisuudesta. Viranomaisen on perusteltava päätöksensä, ja asiakas voi aina vedota asiakassuunnitelman kirjauksiin.

Asiakassuunnitelma on tarkistettava aina tarvittaessa, kuten silloin, kun asiakkaan tuen tarpeissa on olennaisia muutoksia. Tällöin asiakassuunnitelman sisältämiä palveluita täydennetään tai vähennetään. Käytäntö on sama kuin ennen lain uudistusta.

FAKTA

Asiakassuunnitelma sisältää:

  • Asiakkaan ja ammattilaisen arvion tuen tarpeesta.
  • Asiakkaan ja ammattilaisen arvion tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä.
  • Omatyöntekijän tms. arvion asiakkaan terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömistä sosiaalipalveluista, niiden alkamisajankohdasta ja kestosta.
  • Tiedon, kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tmv. tulevat tapaamaan.
  • Asiakkaan ja työntekijän arviot asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista.
  • Asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet, joihin sosiaalihuollolla pyritään.
  • Arvion asiakkuuden kestosta.
  • Eri yhteistyötahot, jotka osallistuvat asiakkaan tarpeisiin vastaamiseen sekä vastuiden jakautuminen näiden kesken.
  • Tiedot, miten seurataan suunnitelman toteutumista, tavoitteiden saavuttamista ja uudelleenarvioinnin tarvetta.
  • Selvityksen asiakkaan elämäntilanteen ja toimintaympäristön vaikutuksista toimintakykyyn.
  • Selvityksen ennalta arvioitavissa olevista muutoksista, niiden merkityksestä ja niihin varautumisesta.
  • Asiakkaan ehdotuksen palveluiden toteuttamis- ja tuottamistavasta, jolla parhaiten vastataan hänen tarpeisiinsa.

Sarjan seuraavissa osissa kerrotaan, mitä uusi vammaispalvelulaki sanoo liikkumisen tuesta, henkilökohtaisesta avusta ja asumisen tuista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi