”Työssä tärkeintä ovat arvot ja yhdenvertaisuus”
Miika Sahamies kertoo olevansa onnellisessa asemassa, kun hän saa tehdä arvojensa mukaista, yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä.

Miika Sahamies työskentelee johtavana asiantuntijana korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavassa. Hän vastaa etenkin työelämän yhdenvertaisuuskysymyksistä. Lisäksi hänen työhönsä kuuluu monien koulutuspoliittisten kysymysten hoito.
– Osallistun paljon yhdenvertaisuuteen liittyvän lainsäädännön ja sääntelyn valmisteluun eri ministeriöissä. Pyrin kehittämään suomalaista työelämän lainsäädäntöä ja käytäntöjä monimuotoisempaan suuntaan. Rooliani voi kuvata taustavaikuttajaksi, Sahamies kuvaa.
Sahamiehen mukaan työelämään liittyvä sääntely on kehittynyt paljon viime vuosikymmenenä.
– Olemme oikeaan suuntaan menossa. Siitä huolimatta monet tutkimukset osoittavat, että erityisesti eri vähemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset kohtaavat työelämässä edelleen monenlaista syrjintää.
Työelämässä tapahtuvan syrjimisen kitkemiseen tarvitaan yhä paljon työtä
Vammaisuuden ja terveydentilan takia koettu syrjintä on yksi yleisimmistä taustasyistä yhdenvertaisuusvaltuutetun saamissa yhteydenotoissa.
– Työelämässä tapahtuva syrjintä on yksi isoimpia yhdenvertaisuuden ongelmia Suomessa. Sitä havaitaan muun muassa etnisyyden, sukupuolen, iän, terveydentilan tai vamman perusteella. Sen kitkemiseksi tarvitaan yhä paljon työtä.
Diagnoosi ylioppilaskeväänä
Sahamiehellä on työnsä teemoihin omakohtainen tuntuma, koska hän sairastaa MS-tautia. Sairaus diagnosoitiin jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, ylioppilaskeväänä.
– Olen elänyt sairauden kanssa jo pitkään, niin hyvässä kuin pahassa. Jo varhaisesta iästä lähtien olen joutunut pohtimaan elämänvalintojani sairauden näkökulmasta.
Tietoisuus sairaudesta on aikuisiän eri elämänvaiheissa tuonut mukanaan myös rauhallisuutta ja suhteellisuudentajua työelämän monissa kuvioissa.
– Radikaaleja muutoksia minulla ei ole ollut. Sopeutumisessa on auttanut realismi. Eri elämänvaiheissa olen pohtinut laajemminkin omaan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Eniten henkistä sopeutumista vaati sairauden alkuvaihe.
– Kävin diagnoosin saamisen aikaan Neuroliiton sopeutumisvalmennuksen ja osallistuin lisäksi Kelan korvaamaan psykoterapiaan. Ne ovat olleet yhteiskunnalta saamani keskeiset tukimuodot.
Tunne oikeutesi
Lisää työtä tarvitaan työelämän yhdenvertaisuuden lisäämiseksi, mutta millaista?
Sahamies korostaa, että työelämän rakenteissa, käytännöissä ja toimintavoissa on jo nyt paljon kiitettävää. Tietoa ja sen parempaa jakamista sekä työntekijän että työnantajan oikeuksista ja velvoitteista tarvitaan kuitenkin enemmän.
– Työpaikoilla on hyvä huomioida se, että työterveyshuolto voi olla hyvin monessa kysymyksessä avuksi, vaikkapa yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden toteuttamisessa.
– Sellainen auttaminen ja tukimuotojen tarjoaminen on sitä paitsi lakisääteistä toimintaa työnantajalle. Kannattaa siis kääntää se kivi. Esimerkiksi MS-tautia sairastavan on hyvä selvittää oman työterveyshuollon tarjoamat tukimuodot.
Innostavaa hybridityötä
Sahamies saa suurta tyydytystä työstään, jota hän tekee ”joustavasti ja monipaikkaisesti hybridityönä”.
– Asiantuntijana työskentelen paljon etänä. Se on tyypillinen työntekoni tapa, jota olen vuosien varrella kehittänyt ja jollaisiin töihin olen hakeutunut. Tehtävät joustavat erilaisten elämäntilanteiden mukaan, jotka toisinaan liittyvät myös sairauteeni.
– Toisaalta kaikilla ihmisillä on erityyppisiä työn ja yksityiselämän yhdistämiseen liittyviä haasteita. Minulla MS-tauti vaikuttaa välillä siten, että joudun organisoimaan työnteon tapojani erityisen tarkasti. Se sopii minulle, sillä olen muutenkin melko suunnitelmallinen ihminen.

Sahamies ei tarvitse kaupungilla asioidessaan tai liikkuessaan apuvälineitä.
– Olen kuitenkin joutunut organisoimaan ja selvittämään etukäteen esimerkiksi liikkumiseen ja esteettömyyteen liittyviä yksityiskohtia: onko vaikkapa tietyssä rakennuksessa vain portaat vai onko rakennuksessa myös hissi.
– Ei-sairastavat eivät ehkä joudu kiinnittämään huomiota tällaisiin isäsuunnittelua vaativiin yksityiskohtiin. Toisaalta suunnittelu lisää työn tehokkuutta ja napakoittaa myös asioiden toteutusta.
Sahamiehestä välittyy vaikutelma avoimesta, elämänmyönteisestä ihmisestä. Millaiset henkilökohtaiset motivaatio- ja voimavaratekijät kannustavat häntä työssä?
– Olen siitä onnellisessa asemassa, että saan tehdä arvojeni mukaista työtä. Tätä tukee parhaillaan valmistelemani väitöskirjani sateenkaarivähemmistöjen työelämäoikeuksien edistämisestä.
– Kun työskentelen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta koen sen hyvin merkitykselliseksi; en vain itseni vaan muidenkin samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten arjen ja elämän kannalta. Teen yhteiskunnallisesti tärkeää, arvopohjaista työtä ja tutkimusta.