Syrjivistä käytännöistä on hyvä puhua avoimesti
Yhdenvertaisuusasiat eivät ole kaikille työnantajille itsestään selviä, ja ne voivat tulla eteen vasta, kun vahinko on jo tapahtunut. Usein kyse on ajattelemattomuudesta.
Vuonna 2022 kartoitettiin Neuroliiton MS-tautia sairastavien työikäisten (n=565) syrjintäkokemuksia. Noin 70 % ei ollut kokenut syrjintää, mutta kolmannes oli, ja 5 % jopa paljon. Puolet näistä liitti syrjinnän sairauteensa. Tilanteet liittyivät usein työnteon estämiseen tai rajaamiseen tai tarpeettomaan työhön puuttumiseen. Myös kiusaamista ja kateutta esimerkiksi lyhyemmästä työajasta oli koettu.
Myös työelämäneuvontaan tulee yhteydenottoja syrjinnän kokemuksista. Esimerkiksi paluu sairauslomalta voidaan tehdä vaikeaksi vaikka kieltäytymällä osasairauspäivärahasta tai työnkuvan keventämisestä. Sopiva toinen työtehtävä löytyy vain kaukaa tai hankalasta paikasta. Esihenkilö saattaa myös vihjata irtisanoutumisesta.
Monesti syrjintää voidaan peittää näennäisesti tasapuolisilla säännöillä, jotka tosiasiassa haittaavat vammaisen tai pitkäaikaissairaan työntekoa. Tällaisia voivat olla pakollinen avokonttorityöskentely, hankalat palaveritilat tai työajan ja -asun tiukat ehdot. Aikataulut voivat olla liian tiukkoja hitaasti liikkuvalle.
Välillistä syrjintää on usein vaikea tunnistaa, eikä se aina ole tahallista. Tahatonkin syrjintä voi olla traumatisoivaa. Poissulkemisen kokemus voi synnyttää häpeää ja epäluottamusta tulevaan.
Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin, jotta vammainen tai sairas työntekijä selviytyy työstä. Jos niistä kieltäydytään, työntekijällä on oikeus saada kirjalliset perustelut ja viedä asia tarvittaessa syrjintäepäilynä työsuojeluviranomaisille. Syrjivistä käytännöistä on hyvä puhua avoimesti, ja apua voi hakea myös Neuroliiton työelämäasiantuntijalta. Kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja tukeen.
Tarvitsetko neuvontaa työelämäasioissa? Neuroliiton työelämäasiantuntijat ovat tukena erilaisissa työelämän muutostilanteissa. Palvelu on tarkoitettu MS-tautia, harvinaista neurologista sairautta, Parkinsonin tautia tai muuta liikehäiriösairautta sairastaville sekä aivovamman saaneille.
Tämä kommentti on osa työelämäsarjan artikkelia 1/2025. Lue artikkeli:
