Tilaa itselle, tilaa parisuhteelle

Puoliso, perheenäiti ja yrittäjä Jerena Valtanen-Laine kirjoittaa sairauden vaikutuksista parisuhteen dynamiikkaan.

Rivien välistä

Etenevän sairauden kanssa eläminen vaatii jatkuvaa sopeutumista. Kun vointi muuttuu, tilanne ja toimintatavat koko perheessä muuttuvat. Muutoksen myötä arjen rutiineja päivitetään ja lapset näkevät yhteisistä puuhista vetäytyvän, väsyneemmän vanhemman. Puoliso punnitsee omaa ajankäyttöään uudelleen.

Mieheni sairastaa MS-tautia. Hänen oireensa ovat pitkälti kognitiivisia, ja näyttäytyvät pahoina uupumuksina. Itse kuvailen niitä mini-masennuksiksi, joita esiintyy pahimmillaan useita päivässä, ja hyvinä kausina joitain kertoja viikossa. Mielen haasteet ovat näkymättömiä, mutta silti lamaannuttavia. Osaamme jo suhteellisen hyvin ennakoida, suunnitella arkea ja toisaalta myös jättää tilaa yllättäville käänteille.

Jokainen ihmissuhde on aina kahden kauppa, ja mitä tasavertaisempi, sen antoisampi molemmille. Kulunut vuosi toi perheellemme suurta surua ja isoja muutoksia. Äkkiä tarvitsinkin mieheni tukea enemmän kuin koskaan aiemmin. Uudessa tilanteessa sain huomata, että voinkin hellittää välillä. Toinenkin voi ottaa koppia, kun itse en jaksa.

Se, että huomasimme, miten voimme edelleen olla vastavuoroisesti olemassa toisiamme varten, on ollut tärkeää parisuhteellemme ja koko perheelle. On kyse sitten kotitöistä, lastenhoidosta, oman ajan järjestämisestä tai olkapäästä, jota vasten nojata. Uupumusta on vaikea seurata vierestä, mutta olen viimeisen vuoden aikana oppinut, että sitä ei myöskään kannata liikaa pelätä.

Olen nyt rohkaistunut ottamaan omaa aikaa ja aina tilaisuuden tullen tehnyt poikkeusvuoden henkeen sopivia asioita: netin kautta ohjattu pilates-treeni olohuoneessa, metsälenkki tai säännöllinen puhelu ystävän kanssa sekä omien läheisten tapaaminen ovat antaneet voimia.

Osallistuin myös hiljattain ensimmäistä kertaa Neuroliiton läheisten verkkotapaamiseen. Tapaaminen oli voimaannuttava ja tunteikaskin; toisilleen vieraat ihmiset jakoivat rohkeasti kokemuksia ja ajatuksia kaikkia yhdistävästä aiheesta.

Ajattelun ja toimintatapojen muuttaminen ei tapahdu hetkessä. Jos esimerkiksi vertaistukiryhmä ei tunnu vielä omalta jutulta, voi aloittaa hetkestä lempikirjan tai -sarjan parissa. Pandemian hyödyksi voi ehdottomasti laskea nettiin ilmestyneet kurssit, treenit ja valmennukset.

Vertaistukena toimivat mainiosti erilaiset aihetta käsittelevät podcastit. Monet eri tahot tarjoavat myös mahdollisuutta purkaa sydäntään chatin kautta.

Ajatus kirkastuu, kun ottaa hieman etäisyyttä ja voi keskittyä hetkeksi vain itseensä. Ja mitä tulee vertaistukeen, oloa helpottaa aina, kun tavalla tai toisella huomaa, ettei ole ajatustensa kanssa yksin.

Jerena
Kirjoittaja on 36-vuotias tapahtuma-alan yrittäjä, jonka intohimo järjestellä asioita ulottuu myös vapaa-aikaan. Onnellisimmillaan hän on perheensä kanssa matkustaessaan ja vauhdikkaan lähipiirinsä ympäröimänä.

Rivien välistä -sarja on osa Neuroliiton 50-vuotisjuhlavuoden sisältöä. Neuroliitto juhlii tiedon merkeissä, muun muassa erilaisten webinaarien, podcastien ja verkkosisältöjen parissa. Juhlavuotta ovat mukana tukemassa Bristol Myers Squibb, Merck, Novartis ja Roche.

neuroliitto.fi/juhlavuosi

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi