Tanssin voima ja terveyshyödyt MS-taudissa

Useat tutkimukset viittaavat siihen, että tanssi yhdistää fyysisiä, kognitiivisia, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä ainutlaatuisella tavalla.^1–5 Viime vuosina lisääntyneen tutkimusnäytön mukaan tanssi onkin lupaava lähestymistapa erilaisten neurologisten sairauksien hoidossa lääketieteellisen hoidon lisäksi.

Toistaiseksi suurin osa tanssin vaikutuksista kuntoutusympäristöissä on tehty Parkinsonin tautiin liittyen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.^6–7 Parkinsonin taudin ohella tutkimusta on tehty myös esimerkiksi aivo- ja verenkiertohäiriöihin sekä MS-tautiin liittyen. Vaikka MS-taudin osalta tanssiin liittyvää tutkimusta on toistaiseksi vielä vähän, ovat suositukset sekä hyvät käytänteet tanssin soveltamisesta ja käyttämisestä jo muotoutumassa.⁸

Lupaavia tuloksia

MS-tutkimuksissa on havaittu samankaltaisia tuloksia kuin Parkinsonin taudissa: tanssiminen osana kuntoutusta kehittää niin tasapainoa kuin kävelyä.^9–10 Lisäksi on todennettu, että tanssilla on myönteisiä vaikutuksia erityisesti koettuun väsymykseen, koordinaatioon ja kognitiiviseen suorituskykyyn.¹¹ Tanssin on myös osoitettu lievittävän ataksiaa.¹²

Tanssiminen ei ole vain fyysinen harjoitus, vaan myös hauska, luova ja sosiaalinen kokemus. Sen onkin havaittu vaikuttavan myönteisesti myös muihin kuin fyysisiin MS-taudin oireisiin, kuten elämänlaatuun ja kognitiivisiin toimintoihin.¹³ Tanssiminen voi lievittää myös kipua.¹⁴ Lisäksi tanssiessa liikkumisen vaativuutta voi säädellä, mikä voi vaikuttaa väsymysoireisiin. Tanssin voi siis räätälöidä yksilöllisesti, aina kustakin hetkestä ja voinnista käsin.

Tanssin voima

Tanssimisen avulla voi tutustua itseensä uudella tavalla ja lisääntynyt itsetuntemus voi vaikuttaa voimakkaasti myös itsetuntoon, mielen hyvinvointiin, toimijuuteen ja voimavaroihin. Tanssin liikkeessä saa vapaasti olla oma itsensä, jolloin tanssiminen voi eheyttää sairauden muuttamaa kehonkuvaa.³

Lisäksi tanssi antaa mahdollisuuden ilmaisuun ja sellaisten asioiden, tunteiden ja kokemusten käsittelyyn, joille ei ole sanoja. Tanssia voi yksin ja yhdessä, tanssin lajinkin voi vapaasti valita mieltymystensä mukaan. Tärkeitä ovat hetkeen läsnä olevaksi antautuminen sekä tanssimisen säännöllisyys, ilo ja nautinto. Tanssiessa saa voimaa ja elämäniloa. Antaa siis tanssin viedä!

Hanna Pohjola 
dosentti, Monitieteinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 
TanssT, TaM (tanssipedagogiikka), TtM (liikuntalääketiede), ft 

Lähteet:

1. Akandere, M., & Demir, B. (2011). The effect of dance over depression. Collegium Antropologicum, 35(3), 651–656.
2. Pinniger, R., Brown, R. F., Thorsteinsson, E. B., & McKinley, P. (2012). Argentine tango dance compared to mindfulness meditation and a waiting-list control: A randomised trial for treating depression. Complementary Therapies in Medicine, 20(6), 377–384. doi: https://doi.org/10.1016/j.ctim.2012.07.003.
3. Pohjola, H., Vartiainen, P., Karjalainen, P.A., & Hänninen, V. (2019). The potential of dance art in the recovery from a stroke: a case study. Nordic Journal of Dance, 10(1+2), 32–43. https://www.nordicjournalofdance.com/NordicJounal10_1+2.pdf.
4. Federman, D., Shimoni, S., & Turjeman, N. (2019). Attentive movement as a method for treating depression. Body, Movement and Dance in Psychotherapy, 14(1), 14–25. doi: https://doi.org/10.1080/17432979.2019.1586773.
5. Hellem, T., Sung, Y-H., Ferguson, H., & Hildreth, L. (2020). Journal of Bodywork and Movement Therapies, 24 (4), 413–422.
6. Sharp, K., & Hewitt, J. (2014). Dance as an intervention for people with Parkinson’s disease: a systematic review and meta-analysis. Neuroscience and Biobehavioural Reviews,47:445–456.
7. Shanahan, J., Morris, M.E., & Bhriain, O.N. et al. (2017). Dancing for Parkinson disease: a randomized trial of Irish set dancing compared with usual care. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation, 98(9):1744–1751. doi:10.1016/j.apmr.2017.02.017.
8. Sonke, J., Langley, J., Whiteside, B., & Gyang, T.  et al. (2021). Movement for multiple sclerosis: a multi-site partnership for practice and research. Arts & Health, 13(2), 204–212. doi: 10.1080/17533015.2020.1852435.
9. Mandelbaum, R., Triche, E.W., Fasoli, S.E., & Lo, A.C. (2016). A Pilot Study: examining the effects and tolerability of structured dance intervention for individuals with multiple sclerosis. Disability and Rehabilitation, 38(3):218–222. doi: 10.3109/09638288.2015.1035457.
10. Salgado, R., & Vasconcelos, L. (2010). The Use of Dance in the Rehabilitation of a Patient with Multiple Sclerosis. American Journal of Dance Therapy, 32, 53–63. doi: 10.1007/s10465-010-9087-x.
11. Van Geel, F., Van Asch, P., Veldkamp, R., & Feys, P. (2020). Effects of a 10-week multimodal dance and art intervention program leading to a public performance in persons with multiple sclerosis – A controlled pilot-trial. Multiple Sclerosis and Related Disorders, 44, 102256. doi: 10.1016/j.msard.2020.102256.
12. Scheidler, A.M., Kinnett-Hopkins, D., Learmonth, Y.C., Motl, R. et al. (2018). Targeted ballet program mitigates ataxia and improves balance in females with mild-to-moderate multiple sclerosis. PLoS One, 13(10), e0205382. doi: 10.1371/journal.pone.0205382.
13. Ng, A., Bunyan, S., Suh, J., Huenink, P., et al. (2020). Ballroom dance for persons with multiple sclerosis: a pilot feasibility study. Disability and Rehabilitation, 42(8), 1115–1121. doi: 10.1080/09638288.2018.1516817.
14. Lopes, J., & Keppers, I. (2021). Music-based therapy in rehabilitation of people with multiple sclerosis: a systematic review of clinical trials. Arquivos de neuro-psiquiatria, 79(6), 527–535. doi: 10.1590/0004-282X-ANP-2020-0374.