Onnistunut kivun hoito voi pelastaa henkiä – näin takajuostestimulaatio vaikuttaa

Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistosairaalan tutkimuksessa seurattiin 330:a kroonisesta neuropaattisesta kivusta kärsivää potilasta 10 vuoden ajan. Tulokset julkaistiin hiljattain Neurosurgery-lehdessä. 

Tutkimuksessa havaittiin, että niiden potilaiden kuolleisuus oli kohonnut vertailuväestöön nähden, joiden kipua takajuostestimulaatio ei helpottanut tai joiden hoito keskeytyi seuranta-aikana. Kuolemansyyt eivät kuitenkaan poikenneet vertailuväestöstä kummassakaan ryhmässä. Löydökset vastaavat aiempia tutkimustuloksia krooniseen kipuun liittyvästä ylikuolleisuudesta.

Tutkimus kuitenkin osoitti, että ne potilaat, joiden takajuostestimulaatiohoito jatkui läpi seuranta-ajan, eivät eronneet vertailuväestöstä kuolleisuuden suhteen.

– Löydös viittaa siihen, että krooniseen kipuun liittyvä ylikuolleisuus on mahdollista välttää menestyksekkäällä kivunhoidolla. Hoitomuotona takajuostestimulaatio eroaa myös merkittävästi pitkäaikaisesta, riippuvuutta aiheuttavasta ja kuolleisuutta lisäävästä opioidilääkehoidosta, toteaa tutkimusryhmään kuuluva neurokirurgi, LT Antti J. Luikku.

Takajuostesimulaatio on neuromodulaatiohoito

Takajuostestimulaatio on kroonisen kivun neuromodulaatiohoito, jolla säädellään hermoston toimintaa ja aiheutetaan pitkäkestoisia, mutta ohittuvia keskushermoston toiminnan muutoksia. Sillä voidaan hoitaa ainoastaan neuropaattista kipua, jolloin kipualueella ei ole varsinaista fyysistä vikaa, vaan vika on kipuviestiä kuljettavassa järjestelmässä.

Takajuostestimulaatiossa selkärangankanavaan asennetaan leikkauksessa elektrodi, joka välittää sähkövirtaa selkäytimen tuntoratoihin eli takajuosteeseen. Laitteiston virran tuottaa ihon alle asetettu impulssigeneraattori, jonka kautta laite myös ohjelmoidaan.

Ennen laitteiston pysyvää asentamista on viikon mittainen koejakso, jonka aikana vaste kivun lievitykselle arvioidaan.

Hoidon soveltuminen

Hoitoa käytetään tyypillisimmin kroonisen alaselkäperäisen hermokivun, monimuotoisen alueellisen kipuoireyhtymän ja hermovauriokivun hoidossa. 

Takajuostestimulaatio voi soveltua neuropaattisen kivun hoitomuodoksi myös etenevää neurologista sairautta sairastavalle. Esimerkiksi vuosittaiset magneettikuvaukset tai immunosuppressiivinen lääkitys eivät itsessään ole hoidon este. 

– Soveltuvuudesta tehdään aina yksilöllinen arvio, jossa huomioidaan perussairaudet ja pitkäaikaiset lääkitykset, Luikku kuvaa.

Hoitoa saa kaikista Suomen yliopistosairaaloista. 

Valtaosa kroonisista kivuista saadaan haltuun

Valtaosa kroonisesta kivusta kärsivistä saa hyvän ja pitkäaikaisen avun esimerkiksi hermosärkylääkityksillä ja kipuun suunnatulla fysio- ja toimintaterapialla. 

Osa ajautuu kuitenkin riippuvuutta aiheuttavaan, pitkäaikaiseen opioidilääkehoitoon, jonka on osoitettu lisäävän kokonaiskuolleisuutta. 

Kroonisen kivun on osoitettu olevan myös itsenäisesti yhteydessä lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen. 

Aiemmissa tutkimuksissa kroonisesta kivusta kärsivien ylikuolleisuus on liittynyt muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, syöpätauteihin, keuhkosairauksiin ja itsemurhiin. 

– Nämä liittyvät läheisesti elintapasairauksiin: huonoon ruokavalioon, liikunnan vähyyteen, lihavuuteen ja tupakointiin, ja juuri näiden osatekijöiden hoito jää sivuraiteille hankalassa kroonisessa kiputilanteessa. Tämä olisi myös luonteva selityskaari tehoavan takajuostestimulaatiohoidon vaikutusreitiksi ylikuolleisuuden vähentämiseksi, Luikku toteaa. 

Miksi stimulaatiohoito ei tehoa kaikille?

Kuopion yliopistosairaalan ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusseurannassa noin viidennes (22 %) ei aloittanut hoitoa viikon koejakson jälkeen, ja hoidon aloittaneista 54 henkilöä lopetti hoidon, koska ei kokenut stimulaation enää tehoavan kipuun. Miksi hoidosta ei ollut apua kaikille? 

– Tätä ei vielä tiedetä. Vastaavaa on todettavissa myös kroonisessa kivussa yleisesti käytetyn hermosärkylääkityksen gabapentiinin osalta, josta vain 55 % kokee saavansa hyötyä. Miksi näin on? Tämä on kulmakiviä nykyisessä kivuntutkimuksessa ja myös harmillisen vaikea tutkimusaihe. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on käynnissä tutkimushanke, joka selvittää kivun biomarkkereita. Tuloksia odotamme innolla.