Miten NMOSD ja MOGAD esiintyvät Suomessa?
Tuore suomalainen tutkimus kartoittaa NMOSD:n ja MOGADin ilmaantuvuutta, esiintyvyyttä ja kuolleisuutta Suomessa.
Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat kartoittavat parhaillaan NMOSD:n ja MOGADin esiintyvyyttä suomalaisessa väestössä. Tutkija Tarutuuli Ahonen Helsingin yliopistosta esitteli tutkimuksen ensimmäistä, HUSin tietolähteisiin pohjautuvaa osaa Neurologipäivillä (pdf) lokakuussa 2025.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tunnistettiin 38 NMOSD:ta sairastavaa, joista valtaosa oli seropositiivisia. MOGADia sairastavia löytyi 31. Heitä on hieman enemmän kuin seropositiivista NMOSD:ta sairastavia, mikä on tutkijoiden mukaan linjassa kansainvälisten tilastojen kanssa.
Tyypillisin ensioire molemmissa sairauksissa oli näköhermon tulehdus ja yleisin ylläpitohoito rituksimabi-lääkitys. Naisten osuus sairastavista oli NMOSD:ssa 73–82 % ja MOGADissa 52 %.
Tutkijat yllättyivät havainnosta, että riski taudin pahenemisvaiheelle oli seronegatiivisessa NMOSD:ssä korkeampi kuin seropositiivisessa. MOGADissa pahenemisvaiheen riski oli näitä kumpaakin selvästi alhaisempi.
Tutkimuksessa ilmeni, että diagnoosiviive seropositiivisessa NMOSD:ssa oli keskimäärin 5,3 vuotta ja seronegatiivisessa 4,8 vuotta. Lisäksi ensimmäinen diagnoosi oli virheellisesti MS-tauti 25 prosentilla seropositiivista NMOSD:ta sairastavista ja 18,4 prosentilla seronegatiivista NMOSD:ta sairastavista.
Tutkimus jatkuu valtakunnallisena rekisteritutkimuksena. Aineisto täydentää kuvaa mahdollisista alueellisista eroista esiintyvyydessä ja kuolleisuudessa.
