Meitä tarvitaan enemmän kuin koskaan

Alkanut vuosi on Neuroliiton viideskymmenes toimintavuosi ja juhlan paikka. Matka on ollut melkoinen: olemme rakentaneet asiantuntemuksen ja palvelujen verkoston tukemaan neurologisia sairauksia sairastavia kaikkialla Suomessa.

Piirros: Elina Jasu

Suomi oli 50 vuotta sitten MS-työssä jonkin sortin takapajula. Ei ollut omaa MS-yhdistystä ja kuntoutus oli lähes olematonta. Loviisalainen Greta Grönberg puolisoineen esitti huolensa ”eristyneinä, kukin omalla tahollaan vaikeuksiaan miettivistä” MS-potilaista Hufvudstadsbladetin artikkelissa toukokuussa 1965.

”Pitäisi selvittää heidän lukumääränsä, missä heitä on, miten heidän asiansa ovat, mitä heiltä puuttuu. Yhdistys voisi sitten välittää tietoja, hankkia apua, työskennellä parantaakseen MS-invalidien ehtoja. Ehkä vähitellen saataisiin aikaan kuntoutuslaitos ja virkistyskoti, kuten Ruotsissa.”

Grönberg sairasti itse MS-tautia. Hän ehti onneksi nähdä toiveensa heräävän eloon: yhdistys perustettiin, ja se laajeni valtakunnalliseksi. 80-luvulla saatiin oma kuntoutuslaitoskin.

Nyt Neuroliitolla on jo 50 vuoden näytöt takanaan siitä, mikä kolmannen sektorin merkitys voi sosiaali- terveydenhuollossa parhaimmillaan olla. Pelkästään tehdyn työn, sen laadun ja tehokkuuden, pitäisi riittää olemassaolon oikeutukseksi.

Sotepalvelujen kenttä on kuitenkin muuttunut ja asettanut Neuroliitonkin isojen haasteiden eteen. Laadun merkitys ostokriteerinä on rapautunut ja toisaalta voitontavoittelu on tullut palveluihin, joihin se kovin huonosti sopii.

Onneksi liiton toiminnassa on oltu proaktiivisia. Olemme seuranneet muutosta ja ennakoineet. Toiminnallamme on nykyään uusia tukijalkoja ja sen perustasta – laadusta ja asiantuntemuksesta – on pidetty huolta.

Nyt, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennetta uudistetaan, toivon, että päättäjillä on kirkkaana mielessä kolmannen sektorin rooli tässä kokonaisuudessa. Neuroyhdistyksissä ympäri Suomen, asumispalvelu- ja kuntoutusyksiköissä tehdään työtä, jota on hyvin vaikea korvata millään julkisella tai yksityisellä palvelulla. Me täytämme suuren aukon palvelutarpeessa ja teemme sen voittoa tavoittelematta, korkealla laadulla ja kustannustehokkaasti.

Meitä tarvitaan enemmän kuin koskaan ja meidän on saatava äänemme kuuluville. Muistetaan tämä myös huhtikuussa, kun käymme tärkeisiin paikallisvaaleihin äänestämään.

Onnea juhliva liitto ja neuroyhteisö!

Juha-Pekka Erälinna
liittohallituksen puheenjohtaja
Neuroliitto ry

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi