Liikkeellä, vaikka vähän eri tavalla

Joogaa, raitista ulkoilmaa, liikkuvuutta lihaksille. Anne Sjöblomin arkeen liikunta tuo uutta virtaa ja iloa sellaisinakin päivinä, jolloin MS-sairaus yrittää päästä niskan päälle tai ainakin tehdä elämästä turhan tärisevää.

Annen pitkät kävelylenkit ovat vaihtuneet lyhyempiin ulkoiluihin rollaattorin kanssa, mutta ulkoilma tekee silti hyvää. – Käyn joka päivä ulkona, satoi tai paistoi, Anne sanoo. KUVA: Katri Lehtola

Läps! Anne Sjöblomille ensimmäinen merkki alkavasta MS-sairaudesta oli vasen jalka, joka ei kävelylenkillä enää toiminutkaan normaaliin malliin. Elettiin vuotta 2002.

– Jalka alkoi ”läpsyttää” kävelyllä. Kun diagnoosi tuli, ei sairaus alkuun edennyt kovinkaan vauhdilla – toisillahan mennään aivan saman tien päin puuta, itselläni meni muutaman vuoden aika maltillisesti.

Kun sairaus eteni, kuvaan tulivat MS-uupumus ja ataksia. Jalkojen päällä tehtävä asiakaspalvelutyö ei enää onnistunut, ja kun käsistä hiljalleen katosi hienomotoriikka, oli edessä sairausloma. Nyt arki ja liikunta sujuvat apuvälineiden avulla.

– Käsissä on pientä motorista tärinää. Aiemmin olin oikeakätinen, mutta ihmeesti nälkä opetti syömään vasemmalla kädellä! Tällä hetkellä käytän ulkoillessa rollaattoria ja arjessa myös pyörätuolia, se on hyvä apuväline. On hyvä, että asutaan Suomessa, jossa esteettömyysasiat on otettu huomioon.

Jooga on oma hetki, se tuo kokonaisvaltaisen, levollisen olon.

Liikunta hoitaa mieltä ja kroppaa

Jo ennen sairastumistaan Anne liikkui aktiivisesti. Eikä sairastuminen muuttanut liikkuvaa identiteettiä – ainoastaan toi käytäntöön muutoksia.

– Kävin spinningissä, kävelemässä useita kertoja viikossa ja uimassa. Nämä asiat kuuluivat arkeen ennen ja ne kuuluvat arkeen nyt – niitä pitää vain tehdä toisella tavalla. Uinti on kyllä nykyään enemmän sellaista pinnalla pysyttelyä, Anne naurahtaa. Annen liikuntarutiineihin kuuluu kerran viikossa käynti joogassa. Jooga on liikkuvuuden kannalta hyvä laji.

– Joogassa on ihana olla yhdessä – vaikka kaikki toisaalta ovat lajissa omassa kuplassaan, itselleni ryhmän tuki on tärkeää. Ja ohjaaja vaikuttaa kyllä kovasti siihen fiilikseen, mikä itselläni on mennä tunnille. Tunnin jälkeen olo on kaikin puolin rentoutunut.

– Jooga on oma hetki, se tuo kokonaisvaltaisen, levollisen olon. Se kestää pienen hetken, ja sitten perhe tiputtaa takaisin maan pinnalle, Anne vitsailee.

Ulos, satoi tai paistoi

Pitkät kävelylenkit ovat vaihtuneet lyhyempiin ulkoiluihin rollaattorin kanssa, mutta ulkoilma tekee silti hyvää. Rollaattorin kanssa ulkona liikutaan myös avustajan kanssa, silloin lenkillä voi olla vähän enemmän pituutta.

– Käyn joka päivä ulkona, satoi tai paistoi. Ulos pitää aina päästä, siihen olen opettanut lapsetkin. Ulkona liikkumisesta tulee hyvä olo, se on sellainen eteenpäin vievä tekijä.

Kaksi kertaa viikossa Anne tapaa fysioterapeuttia. Fysioterapeutilta saa arjen kokemusta ja näkemystä: kun edessä on pitkä automatka,
fyssareilta löytyy vinkkejä, miten verryttää alaselkää, jotta selkäkivut pysyvät matkan kurissa.

– Fyssarit ovat suositelleet alusta saakka kokeilemaan esimerkiksi pilatesta. Ja fyssarilla myös testasin ensimmäistä kertaa MOTOmed-polkulaitetta.

Polkulaite kotikäyttöön

Polkulaitteen käyttö tuntui saman tien hyvältä, ja Anne on ollut tyytyväinen saadessaan Helsingin ja Uudenmaan neuroyhdistykseltä lainalaitteen kotikäyttöön. Kun mies on töissä ja 10- ja 15-vuotiaat lapset koulussa ja omissa menoissaan, MOTOmedillä treenaamiseen on hyvin aikaa.

Kuva: Katri Lehtola

– Laite on ollut äärettömän hyvä! On kätevää, kun se on kotona vieressä ja voin mennä tekemään treeniä juuri silloin, kun on hyvä hetki. Käytän laitetta kolme tai neljä kertaa viikossa.

MOTOmed saa Annelta kiitosta liikeratojen aktivoimisesta: veri lähtee kiertämään, kun raajat saavat liikettä.

– Ja kun kiertosuunnan saa vaihdettua, se tekee myös aivoille hyvää. Kun laite on ikkunan äärellä, voi samalla nauttia maisemasta. Livelähetyksen kuuntelemistakin kokeilin samalla, kun tein harjoituksia. Yksi huono puolikin laitteesta tosin löytyy.

– Sitä tulee tosi ikävä, kun se lähtee!


Neuroyhdistys hankki polkulaitteita jäsenten käyttöön

Helsingin ja Uudenmaan neuroyhdistys on lainannut MOTOmed-polkulaitteita jäsenilleen jo puolentoista vuoden ajan. Aloite laitteiden hankkimiseen tuli jäsenistöltä.

– Suurin osa meidän jäsenistä käy fysioterapiassa tai kuntoutuksessa ja käyttää tämän tyyppisiä laitteita asiantuntijan kanssa. Alettiin miettiä, voisimmeko hankkia laitteita lainattavaksi kotiin, kertoo hankintaa koordinoinut Sinikka Skyttä neuroyhdistyksestä.

MOTOmed-liiketerapia on turvallista, moottoriavusteista passiivista liikettä sekä moottorin avustamaa aktiivista ja omin voimin tapahtuvaa harjoittelua polkulaitteella niin kävelevälle kuin pyörätuolin käyttäjälle.

Ensimmäiset viisi laitetta hankittiin maaliskuussa 2019. Pian huomattiin, että kokemukset olivat hyviä ja kiinnostus valtava. Seuraavat viisi kappaletta ostettiin vuonna 2020, ja nyt laitetta voi jonottaa omaan käyttöönsä täyttämällä neuroyhdistyksen sivuilla olevan kaavakkeen. Laina-aika on puoli vuotta.

– Meillä on laitteelle nimellinen vuokra, mutta sillä ei yhdistys rikastu eivätkä käyttäjät toivottavasti joudu tilanteeseen, jossa eivät voisi laitetta käyttöönsä ottaa. Laitteet ovat hyvin helppokäyttöisiä, niitä voi ohjelmoida eri vastuksille sen mukaan, millainen päivän vointi on, Skyttä kertoo. Hyviä puolia laitteen käytössä on huomattu paljon.

– Liike on auttanut poistamaan kipuja, rentouttanut jalkoja ja vähentänyt spastisuutta sekä turvotusta. Kun molemmat kädet pidetään ohjaustangolla, koko vartalo saa liikettä. Pääsääntöisesti jäsenistö on tykännyt laitteista kovasti, ja se on ollut meille ilahduttava asia.

Erityisesti koronan aikaan kotona tapahtuva kuntoutus on noussut isoon rooliin.

– Suurimmalla osalla jäsenistöstä liikkuminen ja kotoa lähteminen voi olla hankalaa, ja tänä vuonna siinä on myös koronan takia omat riskinsä. Niinpä onkin tosi hyvä juttu, jos omaa kuntoutusta voi laitteen avulla hoitaa kotona, Skyttä korostaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi