Influenssarokotteen riskistä altistaa Guillain-Barré -oireyhtymälle ikääntyneessä väestössä – kokemuksia laajasta taiwanilaisesta tutkimuksesta

Guillain-Barré -oireyhtymä (GBS, Guillain-Barré syndrome) on harvinainen ääreishermojen sairaus, joka johtuu immuunijärjestelmän vääränlaisesta toiminnasta. GBS:n aiheuttajaa ei tiedetä, mutta n. 2/3:ssa sairautta edeltää infektio, joka saa aikaan elimistön puolustusjärjestelmän aktivoitumisen. Tyypillisin infektio-oire on vatsa-suolikanavan infektio esimerkiksi kampylobakteerin aiheuttamana tai vaihtoehtoisesti ylähengitysteiden infektio. Infektion laukaisema patogeeni saattaa jäädä tunnistamatta tutkimuksista huolimatta. GBS-taudissa ääreishermoston ja joskus myös hermojuurten rakenteet vaurioituvat, ja tämä johtaa tavallisessa sairaudenkuvassa symmetriseen ja etenevään halvausoireistoon sekä alaraajojen heikkouteen. Joskus oirekuvaan liittyy myös hengityslihasten heikentymistä. Sairauden hoitoon käytetään tulehdusta ja immuunijärjestelmää vaimentavia lääkityksiä, ja siitä voi parantua pidemmässä juoksussa täysin. Sairaus on erittäin harvinainen, ja sen esiintyvyyden (insidenssi) vuositasolla ajatellaan olevan n. 0,81–1,89 / 100 000. Tämän arvion mukaan Suomessa vuosittain sairastuisi vuosittain n. 45–100 henkilöä.

Rokotteiden merkitys immuunijärjestelmän vääränlaisessa ohjautumisessa ja GBS-sairauden synnyssä on ollut laajojen tutkimusten aiheena aina 1970-luvulta alkaen. Vuonna 1976 Yhdysvalloissa toteutettiin laaja rokotuskampanja sikainfluenssaa vastaan. Rokotusten yhteydessä todettiin lisääntynyt määrä GBS-tapauksia, kuitenkin GBS ilmaantui vain alla yhdelle 100 000 rokotetuista. Riski sairastua oli suurin 2–3 viikkoa rokotuksen jälkeen pysyen koholla aina 42 päivään asti.

Tämän jälkeen tehdyissä laajoissa tutkimuksissa ei ole johdonmukaisesti pystytty havaitsemaan yhteyttä rokotteen ja lisääntyneen GBS-riskin osalta.

Nyt äskettäin julkaistu taiwanilaistutkimus on toistaiseksi laajin tutkimus, joka arvioi riskiä sairastua GBS-tautiin influenssarokotteen jälkeen ikääntyneessä populaatiossa. Julkaisuissa analysoitiin yhteensä n. 13,4 miljoonan (13 482 122) yli 65-vuotiaan rokotetun henkilön tiedot, ja arvioinnissa käytettiin poikkileikkausanalyysiä (cross-sectional study), jossa sairauden riskitekijöitä ja yleisyyttä analysoitiin samanaikaisesti. Muuttujina käytettiin mm. ikää, sukupuolta ja taustasairauksia. Riskiä sairastua analysoitiin eri aikaväleillä rokotuksesta (1–7 päivää, 1–14 päivää ja 1–42 päivää). Tutkimusryhmän joukossa todettiin 374 GBS-sairautta. Hyvin perinpohjaisessa riskitekijäanalyysissä ei pystytty osoittamaan yksittäistä tekijää, joka liittyisi lisääntyneeseen alttiuteen sairastua. Sairautta myös esiintyi tutkituilla ajanjaksoilla samansuuruisesti.

Tutkimuslöydökset eivät osoita lisääntynyttä GBS-riskiä influenssarokotteen jälkeen ikääntyneillä henkilöillä, ja viittaavat siihen, että ainakin tässä ikäryhmässä influenssarokotteen hyödyt sairautta ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ylittävät selkeästi sen mahdolliset haitat.

Lähteet

Yen CC, Wei KC, Wang WH, Huang YT, Chang YC. Risk of Guillain-Barré Syndrome Among Older Adults Receiving Influenza Vaccine in Taiwan. JAMA Netw Open. 2022 Sep 1;5(9):e2232571. doi: 10.1001/jamanetworkopen.2022.32571. PMID: 36129709; PMCID: PMC9494192.

Tällä palstalla kerrotaan harvinaisia neurologisia sairauksia koskevista tutkimuksista. Palstaa toimittaa neurologian erikoislääkäri, dosentti Mari Auranen.