HSP-sairauksien hoito keskittyy oireiden lievitykseen ja kuntoutukseen
Oireenmukaisen lääkehoidon ja kuntoutuksen lisäksi tutkitaan myös taudin kulkuun vaikuttavia hoitoja.
Perinnölliseen spastiseen parapareesiin eli HSP-sairauksiin ei tällä hetkellä ole sairautta parantavaa lääkehoitoa. Sairauden tyyppioireisiin, kuten jäykkyyteen, lihaskramppeihin sekä spasmeihin, on olemassa oireita lievittäviä lääkityksiä. Suun kautta otettavat, ja lihastonusta lievittävät reseptilääkkeet, kuten baklofeeni ja titsanidiini ovat yleisesti käytössä, mutta niistä tuleva hyöty jää yleensä vähäiseksi.
Perinnöllisen spastinen parapareesi (HSP)
Perinnöllisen spastinen parapareesi eli etenevä alaraajahalvaus (HSP, hereditary spastic paraplegia) on sairausryhmä, joka koostuu geneettisesti erilaisista sairauksista. Kaikille on yhteistä ylemmän liikehermon vaurio. Sairauden tyyppioireena esiintyy etenevää alaraajojen jäykkyyttä. HSP:n monioireisessa muodossa esiintyy lisäksi vaihtelevasti myös muita neurologisia oireita. Sairauteen ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa.
Tautigeenejä tunnetaan yli 70, joista valtaosa (70–80 %) periytyy vallitsevasti. Peittyvästi periytyvät muodot ovat useammin monioireisia ja alkavat varhemmin.
Monioireisten muotojen eräät erityispiirteet ovat yleisempiä tiettyjen geenivirheiden yhteydessä. Tällaisia ovat aivokurkiaisen ohuus SPG11-taudissa ja ataksia sekä näköhermon surkastuma SPG7-taudissa. X-kromosomissa peittyvästi periytyvään ABCD1-geenin mutaatioon liittyvät koholla olevat, seerumin hyvin pitkät rasvahapot. Pojilla tai miehillä geenimuutos voi aiheuttaa HSP:tä huomattavasti vaikeamman ja laaja-alaisemman oirekuvan.
Oireiden lääkehoito
Baklofeenin teho perustuu GABAB-reseptoriaktivaatioon. Se voidaan annostella myös pumpulla suoraan selkäydintilaan (IT, intratekaalinen hoito), jolloin osa henkilöistä on tutkimusten mukaan saanut paremman vasteen. Tällöin ei myöskään esiinny suun kautta otettavan baklofeeni-lääkityksen sivuvaikutuksia.
Gabapentiini on epilepsiaan ja kivun hoitoon käytetty lääkitys, jota on myös käytetty spastisiteetin hoidossa. Kaksoissokkoutettu, plasebokontrolloitu tutkimus pienessä SPG4-potilasaineistossa ei kuitenkaan osoittanut näyttöä gabapentiinin tehosta jäykkyyden vähentämisessä.
Fampridiinin tehoa on tutkittu avoimissa pienissä sarjoissa, ilman kontrolliryhmää, erilaisen geenitaustan omaavilla HSP-potilailla (SPG4, SPG7, SPG11). Tutkimuksissa on saatu alustavaa positiivista näyttöä liikkumisen kohentumisesta eri arviointiasteikkoja käyttäen. Lisätutkimukset ovat perusteltuja tämän lääkkeen tehon määrittämiseksi. Fampridiini on kehitetty MS-taudin hoitoon, ja se kuuluu kaliumkanavan salpaajien lääkeryhmään. Lääke ei tällä hetkellä kuuluu Suomessa peruskorvauksen piiriin.
Botuliinitoksiini on lihakseen pistettävä lääke, joka salpaa hermo-lihasliitosta. Sillä voidaan kohdennetusti hoitaa spastisia lihaksia alaraajoissa. Ennen hoidon aloittamista määritetään hoidon tavoitteet ja kohdelihakset, jonne lääkitys pistetään. Hoidon tavoitteena voi olla esimerkiksi tietyn arkitoiminnan ylläpitäminen. Botuliinitoksiinin on osoitettu yhdessä venytysharjoitusten kanssa parantavan kävelynopeutta ja vähentävän lihasjäykkyyttä avoimessa tutkimuksessa SPG4, SPG3A ja SPG8 henkilöillä.
Rakkolihaksen liiallista supistumista voidaan hillitä lääkehoidolla, kuten oksibutyniinilla, joka vähentää virtsaamisen tarvetta ja estää virtsankarkailua, tai paikallisilla botuliinitoksiini-injektioilla. Kirurgisen hoidon hyöty arvioidaan tapauskohtaisesti spesialistin toimesta. Esimerkiksi kävelyä haittaavaa akillesjänteen kireyttä voidaan hoitaa leikkauksella.
Kuntoutusmenetelmät
HSP-sairauden kuntoutus on ensisijaisesti liikunnan tukemista fysioterapian ja omatoimisten harjoitusten avulla. Ratsastus rentouttaa hyvin alaraajoja. Vedessä tapahtuva terapia saattaa tuoda hyötyä ns. kuivafysioterapiaan liitettynä. Kuntoutussuunnitelma laaditaan aina yksilöllisesti, huomioiden sairastavan tarpeet. Kuntoutukseen sisältyvät myös kaikki muut toimet, joiden tavoitteena on lievittää sairauden aiheuttamia arkipäivän haittoja. Toimien laajuus riippuu oleellisesti sairastavan tarpeista. Apuvälineiden tarpeellisuus tulee harkittavaksi kävelyongelmien lisääntyessä.
Lihasten sähköistä stimulaatiota ei ole tutkittu isoissa HSP-aineistoissa, vaan siitä on vain yksittäisiä julkaisuja. Näin ollen sen tehoa ei voida luotettavasti arvioida. Robottiavusteisen harjoittelun hyötyjä on arvioitu erilaisissa neurologisissa sairauksissa. HSP:ssä tehoa on tutkittu pienessä avoimessa sarjassa, jossa käytettiin kuntoutuksen apuvälineinä robottiavusteisia kävelyortooseja kuuden viikon ajan, kolmesti viikossa. Tehoa arvioitiin erilaisilla, muun muassa liikkumista, mielialaa ja elämänlaatua mittaavilla arviointitesteillä. Alustavaa positiivista näyttöä tässä tutkimuksessa saatiin kävelymatkaa ja tasapainoa mittaavien testien osalta.
Taudin kulkuun vaikuttava hoito
Oireenmukaisen lääkehoidon ja kuntoutuksen lisäksi tutkitaan tautispesifisen hoidon mahdollisuutta erilaisissa HSP -sairauksissa. Tarkoituksena on kohdentaa hoito siten, että sillä olisi vaikutusta sairauden luonnolliseen kulkuun.
Yhtenä esimerkkinä tästä on SPG5-sairaus, joka johtuu CYP7B1 geenin peittyvästi periytyvistä mutaatioista. CYP7B1 koodittaa oxysterol-7α-hydroxylase-entsyymiä, joka osallistuu kolesterolin pilkkomiseen sappihappoihin. Geenimuutos aiheuttaa hermoille myrkyllisten 25-hydroxykoleterolin ja 27-hydroxykoleterolin kertymistä. Hyperkolesterolemian hoitoon käytettävän statiinilääkityksen tiedetään vähentävän 27-hydroxykoleterolin pitoisuutta, ja sen tehoa tutkitaan myös SPG5-sairauden hoidossa.
Lisäksi tällä hetkellä tutkitaan aktiivisesti erityisesti peittyvästi periytyvien SPG11, SPG15 ja SPG7 sairauksien geeniterapiahoitoa. Muiden etenevien neurologisten sairauksien lisäksi myös HSP:ssä on käynnissä tutkimuksia mm. myös oksidatiivista stressiä ja mitokondrioiden biogeneesiä lisäävillä lääkityksillä.
Toisin sanoen
- HSP-sairauksiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa.
- Taudin kulkuun vaikuttavia hoitoja kuitenkin tutkitaan. Esimerkiksi hyperkolesterolemian hoitoon käytettävän statiinilääkityksen tehoa tutkitaan SPG5-sairauden hoidossa.
- Lisäksi tutkimuksia on käynnissä mm. geeniterapiahoidosta sekä oksidatiivista stressiä ja mitokondrioiden biogeneesiä lisäävistä lääkityksistä.
Lähteet:
Bellofatto et al. Management of Hereditary Spastic Paraplegia: A systematic review of the literature. Front Neurol 2019; 10:3.
Shribman et al. Hereditary spastic paraplegia: from diagnosis to emerging therapeutic approaches. Lancet Neurol 2019; 18:1136−46
Ylikallio E, Tyynismaa H, Auranen M. Perinnnöllinen neuropatia ja spastinen parapareesi. Duodecim 2018;134(15):1484-92.
Tutkimuspaloissa kerrotaan MS-tautia ja harvinaisia neurologisia sairauksia koskevista tutkimuksista. Harvinaissairauksien osalta palstaa toimittaa neurologian dosentti Mari Auranen.
