Guillain-Barrén syndrooman yhteys koronainfektioon ja -rokotteeseen

Mittavan tutkimuksen mukaan koronataudin sairastaneilla on kuusinkertainen riski sairastua GBS:ään verrokkiryhmään nähden.

Syystalven rokotukset ovat parhaillaan käynnissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tehoste-koronarokotuksia kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä niille 18 vuotta täyttäneille, jotka kuuluvat lääketieteellisiin riskiryhmiin. Suomessa syksyn rokotteissa on käytetty muun muassa Comirnaty Omicron (Pfizer-BioNTech XBB.1.5) nukleosidimuokattua, varianttiräätälöityä COVID-19 mRNA-rokotetta.

Arvostetussa Neurology-lehdessä arvioitiin äskettäin COVID-19-infektion ja koronarokotteen (Pfizer-BioNTechin BNT162b2) sivuvaikutuksia ja yhteyttä sairastua akuuttiin immuunivälitteiseen neuropatiaan, eli Guillain-Barré -oireyhtymään (GBS) (1). GBS:ssä vääränlainen immunologinen reaktio johtaa ääreishermojen vaurioon, joka puolestaan aiheuttaa yleensä etenevää alaraajojen lihasheikkoutta ja/tai tuntohäiriöoireistoa (2)

Tutkimuksessa analysoitiin laajaa isreaelilaista aineistoa, joka käsitti lähes 3,2 miljoonaa yli 16-vuotiasta henkilöä. Seuranta-aika oli noin 1,5 vuotta (tammikuusta 2021 aina kesäkuuhun 2022 saakka). Analyyseissä käytettiin niin sanottua upotettua tapaus-verrokkitutkimusta, jossa kohortin kontrolleista valittiin kymmenen ikä- ja sukupuolivakioitua henkilöä jokaista tässä kohortissa sairastunutta henkilöä kohden.  

Tutkimusaineistossa havaittiin yhteensä 76 GBS-tautiin sairastunutta. Tutkimuksessa analysoitiin sairastumista edeltävää koronainfektiota ja koronarokotusta. Statistisessa analyysissä havaittiin, että GBS-ryhmässä 11,8 % oli antanut positiivisen koronatestituloksen ennen sairastumistaan, verrattuna 2,4 % kontrolliryhmästä. Sama analyysi tehtiin koronarokotuksen osalta, ja tässä analyysissä GBS:ään sairastuneista 10,5 % oli saanut rokotteen, kun taas verrokkiryhmästä rokotteen oli ottanut 17,9 %. Tutkimustuloksen pohjalta voidaan todeta, että GBS:n esiintyvyys oli kuusi kertaa suurempi henkilöillä, jotka olivat sairastuneet koronaan (OR, odds ratio 6.3), kun taas edeltävä koronarokote ei altistanut GBS:n syntymiselle (OR 0.41).

Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien laajojen väestötutkimusten kanssa, jotka viittaavat koronaviruksen altistavan GBS-sairauden puhkeamiselle. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että GBS on harvinaistauti ja sen esiintyvyys on 1‒2 tapausta 100 000 henkilöä kohden. Myös monien muiden virussairauksien kuin COVID-19:n on havaittu myötävaikuttavan GBS:n syntyyn. 

Toisin sanoen

  • GBS:n puhkeamisessa on kyseessä kehon oman puolustusjärjestelmän ja ulkopuolisen tekijän, kuten viruksen tai bakteerin, yhteisvaikutus. 
  • Mittavan israelilaistutkimuksen mukaan koronataudin sairastaneilla on kuusinkertainen riski sairastua GBS:ään verrokkiryhmään nähden.
  • Sen sijaan koronarokotus ei näyttäisi vaikuttavan GBS:n puhkeamiseen.

Lähteet

  1. Association Between Guillain-Barré Syndrome and COVID-19 Infection and Vaccination: A Population-Based Nested Case-Control Study. Haya Bishara, Anat Arbel, Ofra Barnett-Griness, Sivan Bloch, Shai Cohen, Ronza NajjarDebbiny, Naomi Gronich, Eitan Auriel, Walid Saliba Neurology Oct 2023
  2. https://www.avainlehti.fi/guillain-barren-syndrooma-missa-mennaan/

Tutkimuspaloissa kerrotaan harvinaisia neurologisia sairauksia koskevista tutkimuksista. Palstaa toimittaa neurologian dosentti Mari Auranen

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi