Friedreichin ataksia esimerkkinä – isot rekisteritutkimukset auttavat harvinaissairauksien lääketutkimusten suunnittelussa

Harvinaissairauksien lääketutkimuksia on tällä hetkellä käynnissä useita. Kunkin sairauden kohdalla on tärkeää löytää ne piirteet ja löydökset, joilla lääkkeen teho ja sairastuneen hyöty lääkeaineesta voidaan luotettavasti osoittaa. Kun käytössä ei ole yksinkertaista verikoetta, pyritään löytämään muita keinoja, esimerkiksi sairastuneen vointia mittaavia ja fysioterapeutin tekemiä arvioita liikkumisen ja toimintakyvyn osalta. Tässä tarvitaan oikeanlaiset mittarit, jotka ovat erilaisia riippuen henkilön iästä, sukupuolesta ja oirekuvasta.

Friedreichin ataksia (FRDA) on harvinainen, peittyvästi periytyvä ataksiasairaus. Sille tunnusmerkillistä ovat neurologiset oireet, kuten tasapainovaikeudet ja liikkeiden haparointi (ataksia), mutta oireisiin liittyy myös monielinsairastuminen, josta sydämen laajentuminen on merkityksellisin.

Yli 60 % potilaista sairastuu sairauden jossain vaiheessa hypertrofiseen kardiomyopatiaan. Tässä sydänsairaudessa sydämen kammioiden väliseinä paksuuntuu, ja tämä saattaa johtaa heikentyneeseen sydämen pumppauskykyyn. Sairauden edetessä on myös kuvattu sydänlihaksen laajentumista. Muutokset sydänlihaksessa altistavat potilaita rytmihäiriöille ja sydänperäisille äkkikuolemille.

Yleensä FRDA johtuu molemmissa kromosomeissa esiintyvän frataksiini (FXN) geenin toistojakson muutoksesta intronin 1 alueella. Oireita ilmenee, mikäli geenin intronin 1 alueella olevan toistojaksojen määrä on suurentunut yli 66 toistojaksoon, normaalisti esiintyvän 5 – 33 toistojakson sijaan. Aikaisemmissa arvioissa on esitetty, että noin 75 % potilaista sairastaa ns. klassista taudinkuvaa.

Neurology-lehdessä julkaistiin äskettäin katsausartikkeli yhteensä 1 115 sairastuneen henkilön tiedoista, jotka sisälsivät yhteensä lähes 5 300 vuosittaista arviokäyntiä. Käynneillä arviointiin vointia sairauteen kehitetyn ataksia-asteikon pohjalta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 eri neurologista keskusta (FACOMS tutkimus).

Tutkimuksessa havaittiin, että neurologinen oirekuva on hyvin vaihteleva, kun sairastuneita verrattiin toisiinsa. Havainto on merkittävä.

Tutkimuksessa havaittiin, että neurologinen oirekuva on hyvin vaihteleva, kun sairastuneita verrattiin toisiinsa. Havainto on merkittävä, ja tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat vaihtelevan oirekuvan taustalla.

Tutkimuksissa havaittiin, että toistojaksojen lukumäärä ja sairastumisikä ovat merkityksellisiä: sairauden ennusteeseen vaikuttaa erityisesti sairauden alkamisikä ja toistojaksojen lukumäärä yleensä selittää eron varhain alkavan ja vaikeakulkuisen sekä toisaalta taas myöhään alkavan ja lievempioireisen sairauden kuvan välillä.

Nyt julkaistu laaja FRDA-tutkimus tuo merkittävää tietoa siitä, miten tietyt voinnin seurantamittarit kehittyvät ajan funktiona riippuen sairastuneen iästä ja liikuntakyvystä. Lisäksi rekisteritutkimuksella pyritään ennustamaan sairauden luonnollista kehitystä ilman lääkehoitoja. FRDA aiheuttaa klassisessa oireyhtymässä alaraajojen halvausoireiston, johon liittyy alaraajojen jäykkyyttä sekä myöhemmässä vaiheessa nivelten liikeratojen vähentymistä. Monihermosairauden pohjalta jalkaterän malli saattaa muuttua ns. pes cavus -tyyppiseksi. Muita yleisiä sairauden liitännäisoireita ovat skolioosi, nielemisvaikeudet, tiheävirtsaisuus ja uniapnea.

Nyt julkaistu työ on merkityksellinen myös muiden harvinaissairauksien lääkehoitojen suunnittelussa. Sairauden normaali eteneminen, sairastuneiden henkilöiden oirekuvan monimuotoisuuden arvioiminen ja oikeanlainen vertailukohta ovat keskeisessä roolissa lääketutkimuksessa jatkossa. Tähän vaaditaan eri keskusten välistä yhteistyötä ja rekisteritietoa.

Lähteet

Rummey C, Corben LA, Delatycki M, Wilmot G, Subramony SH, Corti M, Bushara K, Duquette A, Gomez C, Hoyle JC, Roxburgh R, Seeberger L, Yoon G, Mathews K, Zesiewicz T, Perlman S, Lynch DR. Natural History of Friedreich’s Ataxia: Heterogeneity of Neurological Progression and Consequences for Clinical Trial Design. Neurology. 2022 July. PMID: 35817567.

Tällä palstalla kerrotaan harvinaisia neurologisia sairauksia koskevista tutkimuksista. Palstaa toimittaa neurologian erikoislääkäri, dosentti Mari Auranen.

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi