CANVAS – äskettäin tunnistettu neuropatia-ataksia -sairaus

CANVAS (cerebellar ataxia, neuropathy, and vestibular areflexia syndrome), on oirekokonaisuus, joka kuvattiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1991. Varsinaisesti sairaustermi ”CANVAS” otettiin käyttöön vasta vuonna 2011, jolloin ymmärrettiin, että oirekuvaan keskeisesti vaikuttava syy on tunto- eli sensoristen ääreishermojen vaurio. Oireyhtymää tarkemmin tutkittaessa on havaittu poikkeavia muutoksia tuntohermojen lisäksi myös mm. pikkuaivoissa ja kuulo-tasapainohermon (aivohermo VIII) gangliossa.

CANVAS johtuu RFC1-geenin muutoksesta ei-koodittavalla geenin alueella (introni). Miten tämä muutos johtaa oireiden syntyyn, on vielä mysteeri. Sairaus periytyy peittyvästi eli sairauden kehittymiseen johtaa muutos molemmissa RFC1 geenikopioissa, ja CANVAS ei näin periydy jälkipolville. RFC1-geeni huolehtii DNA:n kahdentumisesta, ja se osallistuu myös DNA:n korjausprosessiin.

CANVAS-potilaita on sittemmin kuvattu eri puolilta maailmaa, ja sen luonnollisesta kulusta ja oireista on sairauden geenin löytymisen jälkeen vuodesta 2019 saatu paljon lisää tietoa. Myös Suomessa on diagnosoitu useita sairastuneita. Neuropatiaoireet alkavat tavallisesti n. 52 vuoden iässä (vaihteluväli 19–76 vuotta).

Yleisin oireista on etenevä liikkumisen vaikeus, ja pimeässä korostuva tasapainovaikeus, joka oli ensioireena yli puolella sairastuneista henkilöistä. Andrea Cortese tutkimusryhmineen on raportoinut yleisimpiä oireita yhteensä 100:lla CANVAS-henkilöllä, jotka tutkittaessa olivat keskimäärin 72-vuotiaita. Heistä yli 2/3:lla esiintyi alaraajapainotteisia tuntohäiriöoireita, esimerkiksi puutumista ja alaraajojen kipua. Sinänsä lihasvoima jaloissa säilyi hyvänä.

Hermoratatutkimuksessa neurofysiologinen löydös sopii tuntohermojen aksonien eli viejäulokkeiden vaurioon, kun taas liikehermojen toiminta oli varsin hyvin säilynyttä.

Tasapainoelimen molemmin puoleiseen toimintahäiriöön (oskillopsia) sopivia muutoksia havainnoi keskimäärin 1/3 sairastuneista. Nämä oireet tulevat esiin erityisesti liikkuessa ja tilanteissa, jotka edellyttävät katseen pysymistä kohdistettuna pään liikkeen aikana. Normaalisti automaattisen refleksin ansiosta silmät liikkuvat päätä kääntäessä vastakkaiseen suuntaan. Tämä automaatio on vaurioitunut CANVAS:ssa ja lääkärin tutkimuksessa havaittiin tasapainoelimen tutkimuksissa poikkeavuuksia n. 90%:lla sairastuneista.

N. 2/3:lla esiintyi tahatonta yskimistä, joka alkoi tavallisesti vuosikymmeniä ennen neurologisten oireiden alkamista. Tahdosta riippumattoman hermoston toimintahäiriötä, kuten verenpaineen laskua ylösnousun yhteydessä, suolen toiminnan häiriöitä (yleensä ummetusta), sekä virtsaamisen ja seksitoiminnan ongelmia oli n. puolella CANVAS-henkilöistä. Sairauden vasta myöhemmässä vaiheessa lisäoireena esiintyi puheen epäselvyyttä (dysartria) sekä nielemisen pulmia (dysfagia). Aivojen MRI-tutkimuksessa nähdäänkin osalla pikkuaivojen kutistumista eli atrofiaa edellä mainittuihin oireisiin sopivana muutoksena.

CANVAS on hitaasti etenevä sairaus eikä se vaikuta elinikään. Liikkumisen vaikeuden ja tasapaino-ongelmien vuoksi liikkumisen apuvälineitä tarvitaan sairauden myöhemmässä vaiheessa. Hoito on kuntouttavaa sekä oireenmukaisia. Oikean diagnoosin myötä osataan kuntoutusta ja perinnöllisyysneuvontaa kohdentaa oikein.

Tällä palstalla kerrotaan harvinaisia neurologisia sairauksia koskevista tutkimuksista. Palstaa toimittaa neurologian erikoislääkäri, dosentti Mari Auranen

Lähteet

Cortese A ym. Cerebellar ataxia, neuropathy and vestibular areflexia syndrome (CANVAS): genetic and clinical aspects. Pract Neurol 2022;22:14-18.
Cortese A ym. Cerebellar ataxia, neuropathy and vestibular areflexia syndrome due to RFCI repeat expansion. Brain 2020;143:480-490.
Cortese A ym. Biallelic expansion of an intronic repeat in RFC1 is a common cause of late-onset ataxia. Nat Genet 2019;51:649–58.