Aktiivisesti pyörätuolissa
Turhautuminen junamatkustamiseen teki Tuomas Hakamäestä esteettömyysaktivistin. Hän avasi suunsa ensin Hesarin mielipidesivuilla, minkä jälkeen Hakamäen näkemykset alkoivat kiinnostaa monia muitakin. Korkeimmat kynnykset ovat Hakamäen mukaan silti usein korvien välissä.
Hakamäki rullaa tottuneesti Hakaniemen ja Sörnäisten metroasemilla. Hänen psykologin vastaanottonsa on Hakaniemessä ja hän kulkee työmatkansa sujuvasti metrolla. Kulku metroon on esteetön – sekä laiturille että metrovaunuun.
Oikeastaan juuri pyörätuoli on tehnyt metron käyttämisen Hakamäelle mahdolliseksi.
− Tässä oli monta vuotta, että oman kondiksen kanssa oli vähän niin ja näin, enkä pystynyt tekemään asioita, joita olisin halunnut. Jouduin jättämään tapahtumia ja menemisiä väliin, koska aina piti miettiä jaksanko ja pääsenkö tarvittaessa istumaan.
MS-tautia yli 15 vuotta sairastanut Hakamäki sinnitteli aikansa ja otti pyörätuolin käyttöön vasta neljä vuotta sitten. Siitä aukesi aivan uusi maailma – myönteisessä mielessä.
− Pyörätuoli on liikkumisen apuväline ja mahdollistaa minulle työssäkäynnin ja kaikki vapaa-ajan aktiviteetit, hän kuvailee.
Olen todella allerginen sille puheelle, että pyörätuoliin joudutaan, tai että se on jokin päätepiste.
Pää päättää, eivät jalat
Hakamäki näkee ympärillään paljon sitä, että linnoittaudutaan kotiin, koska kavahdetaan apuvälineen käyttöä.
− Se on niin turhaa kärsimystä. Oikea apuväline oikeaan aikaan mahdollistaa hurjan paljon, hän muistuttaa.
Enää Hakamäki ei liiku jalkojensa ehdoilla, vaan sen mukaan, minne mieli tekee. Aika harvoin on tilanteita, että hän joutuu kääntymään pois esteettömyyden puutteiden vuoksi.
Suunnittelua se toki vaatii. Olen aina ennakkoon yhteydessä suoraan ravintolaan tai tapahtumajärjestäjään. Perussähköpostini kuuluu: ”Pääseekö teille pyörätuolilla ja onko teillä inva-wc”.
Jännittäviinkin virityksiin Hakamäki on kuitenkin törmännyt. Joihinkin inva-wc -kyhäelmiin ei ole pyörätuolilla ollut mitään asiaa.
− Helsingissä asiat alkavat olla hyvällä mallilla. Kuitenkin, jos vertaa vaikka New Yorkiin tai Barcelonaan, niin olemme jälkijunassa.
Hakamäki kertoo, miten hän on matkoillaan suurkaupungeissa huomannut, että vanhatkin rakennukset on restauroitu siten, että ne ovat esteettömiä. Suomessa rakennukset taas voivat olla esteellisiä juuri historiallisista syistä.
Esteettömyyden puolestapuhuja
Pyörätuolilla liikkuminen konkretisoi Hakamäelle ne haasteet, joita apuvälineitä käyttävät kohtaavat päivittäin. Kun paljon junaa käyttävä mies joutui alituiseen vääntämään VR:n kanssa kättä siitä, saako hän matkustaa lemmikin kanssa (lemmikkivaunuun ei saa pyörätuolipaikkaa), syntyi kirjoitus Hesariin. Siinä Hakamäki peräänkuulutti yhdenvertaisuutta junassa matkustamiseen.
− Junalippujen hankkiminen saattoi olla useamman tunnin puhelinrumba. Samoin jos junavuoroissa tuli perumisia, harvoin – jos koskaan – korvaava bussi oli esteetön, hän kuvailee.
VR laati vastineen, miten yhtiö ”tekee yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa”, mutta samalla jokin liikahti. Hakamäki sai sähköpostia ja hänen näkemyksiään haluttiin kuulla tarkemmin. Sittemmin häntä on käytetty muun muassa festareiden esteettömyystestaajana Ylen artikkelissa. Helmikuussa hän osallistui VR:n ja vammaisjärjestöjen yhteistyötapaamiseen ja työpajaan Neuroliiton edustajana.
En tiedä, miksi olen ajautunut tähän. Ei minusta pitänyt tulla esteettömyysaktivistia, mutta elämä vei ja nyt sellaisia sitten ollaan, Hakamäki naurahtaa.
− Eri tahot ovat ottaneet yhteyttä ja olen suostunut.
Idea festarijuttuun tuli Yleltä ja se ilahdutti Hakamäkeä erityisesti.
− Käyn paljon tapahtumissa ja konserteissa, joten on hienoa, että festareiden esteettömyydestä ollaan kiinnostuneita.
Mikä Hakamäen arjesta sitten tekisi sujuvampaa?
Se, että esteettömyys olisi niin kova juttu, että kaikki kaupat, ravintolat ja tapahtumat kertoisivat erikseen esteettömyyssuunnitelmastaan. Pyytämättä. Pyörätuolin kanssa joudut aina erikseen ottamaan yhteyttä, kysymään ja suunnittelemaan. Ihannemaailmassa tämä menisi näin, Hakamäki sanoo.
Esteettömyyden arkipäiväistäminen ei loppujen lopuksi vaadi ihmeitä. Hakamäki kertoo esimerkiksi kysyneensä Hesarilta, eikö esteettömyyttä voisi ottaa yhdeksi arviointikriteeriksi lehden ravintola-arvosteluihin.
Niin, miksi ei voisi? Sehän on osa asiakkaan palvelukokemusta. Vielä Hakamäen kysymykseen ei ole tullut vastausta.
Suunnittele ja ennakoi
- Tarkista esteettömyys etukäteen suoraan vierailukohteesta, liikennevälineestä jne. Harvan palveluntarjoajan verkkosivuilla esteettömyydestä on ilmoitettu kattavasti, jos ollenkaan. Puhelinsoitto, meili tai chat-palvelun käyttö lienevät nopeimpia tapoja.
- Muista kysyä itsellesi tärkeät kysymykset: oviaukon leveys, portaitten määrä, hissin käytön mahdollisuus, voiko henkilökunta avustaa sinua, jne.
- 36 h sääntö: tiedustelut ja varaukset joukkoliikennevälineiden invapaikoista tai asemien avustajapalveluista tulee tehdä 36 tuntia ennen matkan alkua tai palvelun tarvetta.
- Huomioi, että vammaisille tarkoitetut palvelut
- toimivat harmittavan usein vain ”toimistoaikaan”. Esimerkiksi Matkahuollon avustajapalvelu on käytettävissä vain yhdeksässä suurimmassa kaupungissa lipunmyynnin aukioloaikoina. Eli ei esimerkiksi viikonloppuisin.
- Hanki EU:n Vammaiskortti. Sillä voit todistaa oikeutesi vammaispalveluihin ja maksuttomaan saattajalippuun esimerkiksi VR:n kauko- ja lähiliikenteen junissa. Katso: vammaiskortti.fi
