Aivojen siivoojasoluista uusi vihje MS-taudin etenemiseen
Aivojen puolustussolujen häiriintynyt rasva-aineenvaihdunta saattaa olla yhteydessä MS-taudin nopeampaan etenemiseen.
Aivojen puolustussolujen ylikuormittuminen saattaa osaltaan selittää MS-taudin etenemistä. Hollantilaistutkijat havaitsivat, että runsaasti rasvapisaroita sisältäviä mikrogliasoluja sisältävät MS-vauriot liittyivät nopeampaan sairauden etenemiseen.
Mikrogliasolut ovat keskushermoston puolustus- ja siivoojasoluja. Ne poistavat vaurioitunutta ainesta ja osallistuvat kudoksen korjaamiseen. MS-taudissa ne siivoavat muun muassa vaurioitunutta myeliiniä eli hermosäikeitä suojaavaa rasvapitoista vaippaa.
Rasvaa kertyi mikrogliasoluihin
Tutkimuksen molekyylianalyyseissä tarkasteltiin 28 sekundaarisesti etenevää MS-tautia sairastaneen henkilön sekä 10 verrokin kuoleman jälkeen tutkimuskäyttöön luovutettua aivokudosta.
Tutkijat havaitsivat osassa MS-vaurioista niin sanottuja vaahtomaisia mikrogliasoluja. Näiden solujen sisään oli kertynyt runsaasti rasvaa.
Tutkijoiden mukaan siivottavaa vaurioitunutta myeliiniä voi kertyä niin paljon, että solujen rasva-aineenvaihdunta ja jätteenkäsittely häiriintyvät. Näihin vaurioihin liittyi muun muassa lysosomaalista stressiä ja poikkeavaa lipidien eli rasva-aineiden aineenvaihduntaa.
Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Daan van der Vliet kuvaa löydöksen muuttavan käsitystä siitä, mitä MS-vaurioissa tapahtuu. Mikrogliasolut eivät näyttäisi olevan vain tulehduksen ylläpitäjiä, vaan ne yrittävät myös poistaa vaurioitunutta kudosta ja edistää korjaantumista. Tässä prosessissa voi kuitenkin syntyä ongelmia.
Yhteys nopeampaan MS-taudin etenemiseen
Mikrogliasolujen yhteyttä sairauden etenemiseen tarkasteltiin myös laajemmassa aineistossa.
Tutkijat analysoivat Alankomaiden aivopankin aineistosta 250 MS-tautia sairastaneen henkilön yhteensä 8 708 valkean aineen vauriota. Mitä suurempi osuus aktiivisista ja kroonisesti aktiivisista vaurioista sisälsi runsaasti rasvaa keränneitä mikrogliasoluja, sitä nopeammin sairaus oli edennyt vaikeampiin toimintakyvyn haittoihin.
Yhteys ei kuitenkaan osoita, että nämä solumuutokset itsessään aiheuttaisivat MS-taudin etenemisen. Tutkimus kertoo yhteydestä, ja tapahtumaketjun selvittäminen vaatii lisää tutkimusta.
Voisiko löydöksestä syntyä uusi hoitokohde?
Tutkimuksessa tunnistettiin myös rasva-aineenvaihduntaan liittyvä MAGL-entsyymi mahdolliseksi tulevaisuuden hoitokohteeksi. Kun entsyymin toimintaa estettiin demyelinaatiota jäljittelevässä hiirimallissa, kudosvaurioiden korjaantuminen parani ja mikrogliasolujen kertyminen väheni. Tulokset ovat kuitenkin tässä vaiheessa prekliinisiä.
Tutkijat saivat lisäksi viitteitä siitä, että kuormittuneisiin mikrogliasoluihin liittyviä oksylipiineiksi kutsuttuja rasva-aineita voidaan havaita aivo-selkäydinnesteestä. Niiden pitoisuudet olivat yhteydessä rasvaa sisältävien vaurioiden osuuteen aivoissa.
Tulevaisuudessa tällaisista yhdisteistä voisi mahdollisesti olla apua MS-taudin etenemisen seurannassa, mutta niiden käyttö biomarkkereina vaatii vielä lisätutkimuksia.
Tutkimus julkaistiin Nature Neuroscience -lehdessä toukokuussa 2026.
