Elämänlaatu kertoo MS-taudista enemmän kuin oireet yksin
Elämänlaatu kertoo ihmisen terveydentilasta kokonaisvaltaisesti: ei vain fyysisistä oireista, vaan myös psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
”Kiinnostukseni kohdistuu ennen kaikkea kansanterveyden edistämiseen. Väitöskirjani ydinaihe, terveyteen liittyvä elämänlaatu, tuntuu erityisen merkitykselliseltä, sillä koen, että terveyden edistämisen, sairauksien hoidon ja tutkimuksen taustalla tulisi aina kuulua sairastuneiden oma ääni. Onkin ollut tosi hienoa, että ELSA-projekti on saanut hyvän vastaanoton Neuroliitossa ja vastauksia on tullut paljon etenkin MS-tautia sairastavilta. Tieto sairauden vaikutuksesta elämänlaatuun ja toimintakykyyn on keskeistä kansanterveystyössä. On ilo olla mukana tuomassa näitä kokemuksia esille ja tuottaa tietoa, josta on käytännön hyötyä”, tutkija Krista Laakkonen taustoittaa työtään.
Laakkonen on yksi Suomen MS-säätiön vuonna 2025 apurahan saaneista tutkijoista. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopistossa Elämänlaatu ja sairaudet (ELSA) -tutkimushankkeessa.
Mitä tutkimuksessasi selvitetään?
Tutkimuksessa tarkastellaan MS-tautia sairastavien koettua elämänlaatua ja verrataan sitä neurologisia harvinaissairauksia sairastavien elämänlaatuun: tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa, mitkä koetun elämänlaadun osa‑alueet ovat erityisen merkityksellisiä MS‑tautia sairastaville. Tutkimuksen toisena tavoitteena on selvittää, miten elämänasenne, jota tässä tutkimuksessa kuvataan koherenssin tunteen (kokemus elämän ymmärrettävyydestä ja hallittavuudesta) sekä optimismin/pessimismin kautta, ovat yhteydessä koettuun elämänlaatuun.
Miksi juurin tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Koetun elämänlaadun ”mittaaminen” antaa kokonaisvaltaisen kuvan ihmisen koetusta terveydentilasta, eli ei vain fyysisistä oireista, vaan myös psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. MS-tautia sairastavien kohdalla tämä tieto on erityisen tärkeää, sillä sairauden oireet voivat olla hyvin monimuotoisia ja osin näkymättömiä, mutta silti merkittävästi elämänlaatua heikentäviä. Kun tiedetään, mitkä elämänlaadun osa‑alueet ovat MS-tautia sairastaville merkityksellisimpiä, voidaan kehittää hoitoa ja tukea, joka vastaa paremmin sairastuneiden todellisiin tarpeisiin. Lisäksi tutkimalla elämänlaadun yhteyttä elämänasenteeseen voidaan ymmärtää tekijöitä, jotka auttavat ihmisiä sopeutumaan sairauteen ja ylläpitämään hyvää elämänlaatua.
Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tulokset?
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sairaus vaikuttaa merkittävästi koettuun elämänlaatuun. MS-tautia sairastavat kokivat elämänlaatunsa paremmaksi kuin neurologista harvinaissairautta sairastavat, mutta silti heikommaksi kuin monissa muissa pitkäaikaissairauksissa. Elämänlaadun osa‑alueista eritystoiminta, käsittäen virtsarakon ja/tai suoliston toiminnan, oli ainoa, jonka MS-potilaat arvioivat heikommaksi kuin vertailuryhmä. Lisäksi havaittiin, että nuorempi ikä ja lyhyempi sairauden kesto liittyivät heikompaan elämänlaatuun. Koherenssin tunne osoittautui olevan molemmissa sairausryhmissä vahva ja itsenäinen elämänlaadun ennustaja: kymmenen pisteen kasvu koherenssin tunnetta mittaavassa kyselyssä näytti parantavan koettua elämänlaatua 5 %. Optimismilla/pessimismillä ei todettu olevan suoraa yhteyttä koetun elämänlaadun kanssa, mutta sen todettiin osin limittyvän koherenssin tunteeseen.
Miten tutkimustasi voidaan hyödyntää käytännössä?
Koherenssin tunne keskeisenä koettuun elämänlaatuun vaikuttavana tekijänä on hyvä ottaa huomioon suunniteltaessa MS-tautia sairastavien hoitoa ja ohjausta. Erityisesti nuoret ja hiljattain diagnoosin saaneet potilaat hyötyisivät koherenssin tunteen vahvistamisesta ja sopeutumisen tuesta sairauden alkuvaiheessa. Tutkimustuloksia voidaan toivottavasti hyödyntää laajemmin käytännön hoitotyössä jo kuluvan vuoden aikana.
