MS-taudin riskitekijöitä etsitään sikiöajasta ja lapsuudesta
Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi infektiot, elintavat tai auringonvalolle altistuminen.
”MS-tauti on yleisin keskushermoston immuunivälitteinen sairaus ja vaikuttaa miljooniin ihmisiin maailmanlaajuisesti, mutta sen tarkat syyt ovat yhä osin tuntemattomia. Minua motivoi halu ymmärtää paremmin, mistä MS-tauti syntyy. Uskon, että tämän tiedon lisääminen voi tulevaisuudessa muuttaa sairauden kulkua ja mahdollisesti tuoda myös uusia näkökulmia sen hoitoon”, kertoo tutkija Michela Losurdo.
Losurdo on yksi Suomen MS-säätiön apurahan vuonna 2025 saaneista tutkijoista. Hän työskentelee Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Mitä tutkimuksessasi selvitetään?
Tutkimuksessa selvitetään riskitekijöitä MS-taudin puhkeamiseen. Näitä ovat esimerkiksi infektiot tai muut altisteet, joita voi esiintyä jo sikiöaikana tai lapsuudessa, sekä elintavat kuten ruokavalio ja auringonvalolle altistuminen. Tavoitteena on myös tunnistaa tekijöitä, joihin voidaan itse vaikuttaa ja jotka saattavat liittyä taudin kehittymiseen.
Miksi juurin tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Aihe on tärkeä, sillä näin voidaan saada tietoa MS-taudin puhkeamiseen liittyvistä tekijöistä ja mahdollisesti vähentää riskiä taudin puhkeamiseen. Niihin saatetaan pystyä vaikuttamaan esimerkiksi elintavoilla tai ympäristötekijöillä. Jos perheessä on voimakas geneettinen alttius MS-taudille, näiden riskitekijöiden kautta riskiä voitaisiin mahdollisesti pienentää. Siksi tutkimus voi pitkällä aikavälillä tarjota keinoja ennaltaehkäisyyn.
Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tulokset?
Tällä hetkellä tutkimus on valitettavasti hieman hidastunut, koska odotamme aineistoja eri kohorttiaineistoista. Varsinaisia tuloksia ei siis vielä ole analysoitavissa, mutta asetelma ja tutkimuskysymykset ovat valmiina odottamassa datan saapumista.
Miten tutkimustasi voidaan hyödyntää käytännössä?
Jos hypoteesimme osoittautuu oikeaksi ja tietyt riskitekijät todella liittyvät MS-taudin puhkeamiseen, tuloksia voidaan hyödyntää antamalla tarkempia ja näyttöön perustuvia suosituksia väestölle. Erityisesti ne voisivat koskea henkilöitä, joilla on suvussa MS-tautia. Esimerkiksi mahdollisiin ympäristöaltisteisiin voitaisiin kiinnittää huomiota jo lapsuudessa. Toivottavasti näitä tuloksia saadaan käyttöön seuraavien kolmen vuoden aikana.
