PET-kuvantaminen paljastaa MS-taudin kytevän tulehduksen
Magneettikuvissa piiloon jäävän tulehdusaktiivisuuden havaitseminen voi tukea etenevän MS-taudin hoitojen kehittämistä.
”Opiskelin biolääketiedettä ja lääkekehitystiedettä Turun yliopistossa, ja kiinnostuin neurologiasta jo opintojen aikana. Valmistuttuani aloitin tutkimuskoordinaattorina professori Laura Airaksen ryhmässä, jossa perehdyin MS-tautiin ja kytevän keskushermostotulehduksen tutkimiseen PET-kuvantamisella. MS-tutkimus kehittyy nopeasti, mikä pitää tutkijan ajan hermolla. Ryhmässämme kokeillaan rohkeasti uusia ideoita, joten työ ei käy tylsäksi. PET-kuvantaminen on kiehtova menetelmä, mutta parasta on tehdä tutkimusta, jolla voi olla todellista merkitystä MS-tautia sairastavien elämässä”, kertoo väitöstutkija Marjo Nylund kiinnostuksestaan tutkimusalaansa.
Nylund on yksi Suomen MS-säätiön apurahan vuonna 2025 saaneista tutkijoista. Hän työskentelee kliinisten neurotieteiden laitoksella Turun yliopistossa.
Mitä tutkimuksessasi selvitetään?
Tutkin MS-tautiin liittyvää kytevää aivotulehdusta positroniemissiotomografian eli PET-kuvantamisen avulla. Olemme kehittäneet menetelmiä, joilla pystymme mittaamaan tulehdusta sekä paikallisissa tulehduspesäkkeissä että laajemmin aivokudoksessa, ja vertailleet, millä menetelmällä voisimme parhaiten arvioida tulehduskuorman muutosta pitkittäisessä seurannassa. Lisäksi olemme tutkineet, miten eri mittarit ovat yhteydessä myöhempään taudinkuvaan.
Miksi juurin tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Aivojen kytevä tulehdus on yksi keskeinen syy MS-taudin hitaaseen etenemiseen, mutta sitä ei voida havaita perinteisen magneettikuvantamisen keinoin. PET-kuvantamisen avulla näemme tulehdusta sekä tulehduspesäkkeissä että magneettikuvantamisessa normaalilta näyttävässä aivokudoksessa. Toissijaisesti etenevään MS-tautiin tarvitaan kipeästi tehokkaampia lääkehoitoja, ja uskomme, että kytevän tulehduksen kohdentaminen lääkehoidoilla voisi auttaa hidastamaan hermostovauriota ja taudin etenemistä. PET havaitsee tulehdusaktiivisuuden muutokset nopeasti ja tarkasti, mikä mahdollistaa lääkevaikutuksen arvioimisen kliinisissä lääketutkimuksissa.
Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tulokset?
Olemme kehittäneet PET-kuvantamiseen perustuvan menetelmän, jolla pystymme tunnistamaan erityyppisiä tulehduspesäkkeitä yksittäisen potilaan aivoista ja arvioimaan erityisesti kroonisesti aktiivisten tulehduspesäkkeiden ympärillä olevaa kytevää tulehdusta, joka on yhdistetty pesäkkeiden kasvuun ja taudin etenemiseen. Olemme myös tarkastelleet, miten kytevä tulehdus muuttuu vuoden seurannassa. Natalizumab-lääkkeellä hoidetuilla potilailla tulehduspesäkkeen reunalla oleva tulehduskuorma laski, ja tämä lasku oli yhteydessä hitaampaan aivovolyymin pienenemiseen myöhemmin. Toisaalta potilailla, jotka eivät käyttäneet taudinkulkuun vaikuttavaa lääkettä, aivojen yleisen tulehduskuorman kasvu vuoden seurannassa oli yhteydessä nopeampaan aivovolyymin pienenemiseen myöhemmin.
Miten tutkimustasi voidaan hyödyntää käytännössä?
Aivojen tulehduspesäkkeiden luonteen ja yleisen tulehdustilan ymmärtäminen auttaa arvioimaan potilaan taudin tilaa ja ennakoimaan taudin etenemisen riskiä. Paremmat kuvantamismenetelmät mahdollistavat terapeuttisten kohteiden paremman valinnan tulevia kansainvälisiä lääketutkimuksia varten ja auttavat arvioimaan lääkkeiden tehokkuutta. Meillä onkin Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa parhaillaan käynnissä toissijaisesti etenevän MS-taudin lääketutkimuksia, joissa tutkimuslääkkeen vaikutusta aivojen tulehdustilaan arvioidaan juuri kehittämällämme PET-kuvantamismenetelmällä. Etsimme tutkimuksiin vielä osallistujia ja kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä tutkimuskoordinaattori Eveliina Honkoseen: eveliina.a.honkonen@utu.fi, puh. 050 472 8266.
