Voiko GBS uusiutua?

Guillain-Barrén syndrooma, eli monihermojuuritulehdus saattaa uusiutua joskus vuosikymmenienkin jälkeen. Useamman uusimiskerran jälkeen diagnoosi voi vaihtua CIDP:hen.

KYSYMYS:

”Olen sairastanut Guillain-Barrén neljä vuotta sitten ja toipunut siitä lähes oireettomaksi. Nyt pelkään sairauden uusiutuvan. Kuinka todennäköistä se on? Kasvattavatko rokotteet uusiutumisen riskiä; onko esimerkiksi kausi­-influenssarokotus minulle turvallinen? Jos Guillain-Barré uusiutuu, ovatko oireet samat kuin ensimmäisellä kerralla? Monenko uusimisen jälkeen tauti luokitellaan krooniseksi eli CIDP:ksi?” 

VASTAUS:
Vastaajana neurologian erikoislääkäri Mika Saarela.

Kysymykset ovat erittäin hyviä ja ajankohtaisia. GBS:n uusiutuminen on hyvin harvinaista. Kansainvälisten, julkaistujen tutkimusten perusteella sairaus uusii alle viidellä prosentilla elämän aikana.  Potilailla, joilla GBS on uusiutunut, oireet ovat kehittyneet vuosien, joskus vuosikymmenien jälkeen. Usein oirekuva on ollut edellistä lievempi ja sairaalahoidon kesto lyhyempi. 

Toisenlainen tilanne on potilailla, joilla monihermojuuritulehduksen oireet ovat liittyneet muuhun tulehdussairauteen, kuten esimerkiksi sarkoidoosiin, SLE:hen tai Sjögrenin oireyhtymään. Heillä perussairauden aktivoituminen voi tuoda oirekuvan uudelleen. Heillä perussairauden huolellinen hoito ja seuranta ovat tärkeitä. 

Taudin vakaassa vaiheessa rokotteet eivät kasvata GBS:n uusimisen riskiä. Rokotteiden riskit ovat puhuttaneet kansalaisia. Keskeistä on tietää, että käytössä olevien, tutkittujen rokotteiden haittavaikutukset ovat vähäisiä: lähinnä pistokohdan paikallisreaktioita ja lyhyitä yleisoireita (kuume, sairauden tunne). Mikäli potilas sen sijaan sairastaisi sairauden, jolta rokote suojaa, olisivat aiheutuneet haitat ja riskit huomattavasti suuremmat. 

Yleisenä ohjeena influenssarokote on turvallinen, kun GBS on vakaassa vaiheessa, eli 3–12 kuukautta sairauden alusta. Rokotteen saajalla ei saa olla käynnissä olevaa tulehdustautia. Lisäksi rokotteen saamisen jälkeen kannattaa kolmen vuorokauden ajan ottaa rauhallisemmin ja välttää kehon rasittamista. 

On arvioitu, että mikäli rokotetaan miljoona ihmistä, heistä yhdelle tulee GBS:n tyyppinen taudinkuva. Sen sijaan, jos miljoona sairastaisi influenssan, yli sata ihmistä kuolisi, tulisi muita liitännäissairauksia ja kehittyisi yli kymmenen GBS-taudinkuvaa.  

Rokotteiden kohdalla huolellinen kansallinen seuranta ja rekisterit ovat tärkeitä. Vuonna 1976 Yhdysvalloissa havaittiin influenssarokotteeseen liittyvää ylimääräistä sairastavuutta, ja tuolloin kysein rokotusohjelma keskeytettiin. 

Kausi-influenssarokote on antamiesi tietojen perusteella sinulle turvallinen. 

Monenko uusimisen jälkeen tauti sitten luokitellaan CIDP:ksi? Tässä on useita asioita, joita tulee huomioida. Keskeinen on hermoratatutkimus (ENMG): näkyykö jo ensimmäisellä kerralla sekä pitkäaikaisia että tuoreita, tulehdukseen viittaavia johtumismuutoksia. Mikäli taudinkuva, hermoratatutkimus ja lisätutkimukset näyttävät sekä pitkäaikaisia että tuoreita muutoksia jo ensimmäisen vahvemman oirejakson jälkeen, voidaan CIDP-diagnoosi asettaa.  

Useimmiten CIDP-diagnoosi asetetaan kolmannen tai neljännen uusimiskerran jälkeen, mikäli oirekuva ja hermoratatutkimus sopivat CIDP:hen. 

Toisinaan näemme aiemmin sairastetun GBS:n jälkitilaoireen korostumista infektiotaudin tai muun sairauden yhteydessä. Tällöin kyseessä ei ole tulehdusreaktio vaan hermovaurion jälkitilan tilapäinen korostuminen. 

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi