”Vertaistuen merkitystä ei voi liikaa korostaa”
Kun Pentti Matikka sairastui MS-tautiin, hän ei vetäytynyt sivuun. Taide, shakkipelit ja vertaistuki ovat vireän arjen salaisuus.
Pentti Matikka asuu yhä samassa rivitaloasunnossa, jonne hän muutti vaimonsa Raijan kanssa 49 vuotta sitten. Asunnon seinät kertovat taidekauppiaan urasta ja myös Matikan omasta maalausharrastuksesta. Naimisiin oli menty pari vuotta aikaisemmin ja samoihin aikoihin tulivat ensimmäiset MS-oireet. Vasta vuonna 1991 tuli diagnoosi ja vain vähän yli nelikymppinen mies sai eläkepaperit. Tuohon aikaan se oli enemmän sääntö kuin poikkeus, jos diagnoosina oli MS-tauti.
Pentti Matikka oli aikanaan kovakuntoinen nuorimies. Hänellä sattui olemaan työkavereinaan huipputason kilpapyöräilijöitä, joiden kanssa pyöräiltiin töihin ja takaisin. Jo heti koulun penkiltä alkaneeseen työuraan mahtui niin puhelinkeskusten asentamista kuin elektronisten laitteiden valmistustakin. Hän aloitti taidekauppiaan uransa ensin työn ohessa, mutta sitten päätyökseen. Taidekaupan myötä tutuksi tulivat monet mielenkiintoiset henkilöt.
– Asiakaskunnassa oli kaikkia kansanedustajasta työttömään. Joidenkin taiteilijoiden kanssa ystävystyin niin, että yhdessä tehtiin lomamatkojakin. Ystävyys on monen kanssa kestänyt vuosikymmeniä.
Arki oman kunnon mukaan
Pitkään Matikka pystyi kävelemään omin jaloin, joskin hän vuosien saatossa joutui turvautumaan keppiin. Reilut kymmenen vuotta sitten hän ryhtyi käyttämään pyörätuolia.
– Polvessa on nivelrikko. Jalkaa ei pysty yhtään varaamaan polven päälle. Ilman sitä rollaattorikävely ehkä onnistuisi yhä.
Auton ajaminen onnistuu käsihallintalaittein ja kotia on varusteltu esteettömäksi: ulko-ovi avautuu sähköisesti, WC:n ja pesuhuoneen ovet on levennetty ja etupihan terassia on korotettu. Taloyhtiö puolestaan on joustanut auton parkkipaikan järjestämisessä.
Raija on saanut omaishoitajan statuksen, mutta se ei ollut helppo prosessi. Arvioitsija kävi kolme kertaa ennen kuin myönteinen lausunto syntyi. Kolmannella kerralla arvioija oli vaihtunut.
– Minulle jäi ikuiseksi mysteeriksi, miksi ensimmäinen arvioija hylkäsi hakemuksen kahdesti. Ratkaisua ei perusteltu mitenkään.
Vireyttä aivojumpasta ja ihmisistä
Pentti Matikka ei ole jäänyt sairautensa kanssa sivuun. Hän osallistuu ahkerasti Nokian neurokerhon tapaamisiin. Pirkanmaan neuroyhdistyksessä hän on toiminut myös hallituksessa.
– Pidän vertaistukea arvossa. Siitä on iso hyöty niin vastasairastuneille kuin meille ”veteraaneillekin”.
Shakista on Matikalle tullut intohimo ja sitä hän pelaa eläkeläisten shakkikerhossa viikoittain. Hän toimii myös kerhon hallituksessa ja pelivastaavana. Kotona vastustajana toimii shakkitietokone.
– Vaikka MS-tauti ei sinänsä useinkaan vaikuta henkiseen suorituskykyyn, ei aivojen treenaaminen koskaan ole pahasta.
Shakin ohella Matikan aivojumppaan kuuluvat sanaristikot ja monimutkaiset korttipelit neuroyhdistyksen toimistolla.
– Jotkut ystäväni ja tuttavani ovat olleet hämmentyneitä kuultuaan sairaudestani. He eivät oikein ole tienneet, kuinka suhtautua, ja vältelleetkin.
– Minulta sopii aina kysellä kuulumisia ja vointia. Ja sairaudesta voi puhua. Ei tässä mitään salaisuuksia ole. Itsellenikin on helpompaa, kun pääsen kertomaan asiasta, ettei kavereiden tarvitse arvuutella.
