Väärä tieto leviää virusta nopeammin
"Faktantarkistuksilla ei koskaan saavuteta likimainkaan kaikkia niitä, jotka ovat vastaanottaneet väärän tiedon."
Viime aikojen ykkösuutiset ja -aiheet ovat kytkeytyneet koronavirusepidemiaan. Verkossa ja somessa epidemiaa koskeva väärä tieto on lähtenyt leviämään nopeammin kuin yksikään virus leviää väestössä.
Toimittaja Johanna Vehkoon mukaan väärä tieto leviää verkossa tyypillisesti uutisaiheesta, josta on vaikea saada heti luotettavaa tietoa ja jota kohtaan ihmisten tiedonjano on suuri.
– Koronavirusepidemia on malliesimerkki tällaisesta uutistapahtumasta, koska viranomaiset olivat aluksi ymmällään sen edessä. Paniikkimielialaa oli helppo lietsoa somessa, Vehkoo toteaa.
Vehkoo tunnetaan muun muassa Yleisradiolle toimittamastaan Valheenpaljastaja-blogista. Hän on toimittajana perehtynyt muun muassa tiedonhankintaan ja -tuottamiseen sekä niiden mekanismeihin internetissä – mukaan lukien väärän tiedon tuottaminen.
– Tavallista on, että uutistapahtumasta aletaan levittää valokuvia ja videoita, jotka liitetään väärään asiayhteyteen. Kuvat voivat olla vanhempia ja liittyä aivan toisiin tilanteisiin. Ne voivat myös olla aitoja, mutta huhujen ja valeuutisten levittäjät vain kehystävät ne harhaanjohtavalla tavalla, Vehkoo kuvaa.
Vehkoon mukaan tällaisen huhun tai muun väärän tiedon korjaaminen on äärimmäisen vaikeaa, kun se on lähtenyt leviämään verkossa.
Some on tehokas viestinlevittäjä, mutta melkeinpä ainoastaan silloin, kun viesti vetoaa käyttäjien tunteisiin.
Johanna Vehkoo
– Faktantarkistuksilla ei koskaan saavuteta likimainkaan kaikkia niitä, jotka ovat vastaanottaneet väärän tiedon. Some on tehokas viestinlevittäjä, mutta melkeinpä ainoastaan silloin, kun viesti vetoaa käyttäjien tunteisiin, Vehkoo linjaa.
Vehkoo kuitenkin osittain kyseenalaistaa käsityksen siitä, että somekuplat kahlitsevat ja vääristävät ihmisten ajattelua.
– Vastoin yleistä luuloa ihmiset eivät ole somekuplien vankina. Tutkitusti he saavat somen ja internetin kautta monipuolisesti tietoa ja näkemyksiä.
– Vahvistusharha on kuitenkin inhimillinen piirre, jolle kukaan ei ole immuuni. Monien somepalveluiden algoritmit pyrkivät tarjoamaan ihmisille juuri sitä, mitä he ovat halunneet kuluttaa, mutta ne eivät tee sitä niin tehokkaasti kuin kuvitellaan. Tiukoista somekuplista ei ole juurikaan tieteellisiä todisteita.
