Työkaluja parempaan hoitotasapainoon

Neurologi Henrik Ahvenjärvi tutkii MS-taudin uupumukseen vaikuttavia kliinisiä tekijöitä.

”Minun kohdallani oli ensin neurologia – ja aivot. Ajattelu, muisti, kaikki se mitä ihmisenä olemme, pohjaa noiden harmaiden solujen mystiseen toimintaan. Etsin sopivaa tutkimusaihetta väitöskirjalleni neurologian alalta, ja päädyin dosentti Johanna Krügerin mielenkiintoiseen tutkimusprojektiin. MS-taudista tiedetään lopulta vielä melko vähän. On hienoa saada olla tuottamassa aiheesta lisää tietoa”, Henrik Ahvenjärvi kertoo.

Ahvenjärvi on yksi Suomen MS-säätiön apurahan vuonna 2023 saaneista tutkijoista. Hän tekee MS-tautiin liittyvään uupumukseen paneutuvaa väitöstutkimustaan Oulun yliopistossa.

1. Mitä tutkimuksessasi tarkalleen ottaen selvitetään? 

Tutkimme aaltomaisen MS-taudin hoitoon ja taudinkulkuun liittyviä yksilöllisiä ja yleisiä tekijöitä. Etsimme muun muassa yhteisiä nimittäjiä MS-taudin uupumusoireelle. Tutkimuksessa käsitellään muutenkin taudinkulkuun ja hoitoon sitoutumiseen vaikuttavia asioita. Olemme keränneet tietoja muun muassa potilaiden iästä, taudin kestosta ja vaikeusasteesta, käytetystä lääkityksestä ja oheissairauksista. Luomme myös katsauksen aaltomaisen MS-taudin alkuvaiheen hoitokäytäntöihin vuosina 2013–2022.

2. Miksi juurin tätä aihetta on tärkeää tutkia?

Kuten sotataidon mestari Sun Tzu opetti: ”Tunne vihollisesi!” MS-tautia täytyy ymmärtää, jotta sitä voi paremmin hoitaa. Näin voidaan nopeammin puuttua sellaisiin tekijöihin, jotka tiedetään MS-taudin kannalta haitallisiksi. Välillä on tärkeää pysähtyä ja katsoa mitä on tähän mennessä tehty – siksi luomme katsauksen myös viimeaikaisiin hoitokäytäntöihin.

3. Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Aaltomaisen MS-taudin hoito on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Diagnoosiviive on laskenut huomattavasti, ja yhä enemmän on siirrytty käyttämään korkeatehoisia lääkkeitä ensilääkkeinä. Yksilöllisiä tekijöitä tarkastellessa havaitsimme, että uupumus vaikuttaa olevan yhteydessä suurempaan riskiin lopettaa MS-lääke. Vaan kumpi näistä on muna ja kumpi kana? Jatkuva lääkkeiden vaihtelu saattaa altistaa potilaan pitkillekin hoitotauoille, mikä on omiaan pahentamaan MS-taudin oireita. Toisaalta hankalasta uupumuksesta kärsivän ihmisen henkinen kantokyky on tiukoilla, joten hän saattaa olla alttiimpi kokemaan lääkkeiden sivuvaikutukset voimakkaampana. Havaitsimmekin, että sivuvaikutukset ovat aineistossamme yleisin lääkelopetuksen syy. Analyysit ovat vielä kesken, mutta riski lääkelopetuksille vaikuttaisi olevan suurempi tietyissä lääkeryhmissä ja tiettyjen oheissairauksien kohdalla. 

4. Miten tutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Väitöstutkimus valmistuu arviolta vuoden 2025 aikana. Tulosten perusteella pystytään paremmin huomioimaan hoitotasapainoon vaikuttavia riskitekijöitä. Lääkäri pystyy ehkä suosittelemaan potilaalle mieluummin lääkettä, joka on paremmin siedetty. Tulokset hoitokäytäntöjen viimeaikaisista muutoksista voivat toimia lääkärikunnassa keskustelun pohjana sille, miten MS-taudin hoito Suomessa vertautuu muihin maihin ja toisaalta ajankohtaiseen tutkimusnäyttöön.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Tutustu tapahtumakalenteriin tästä!

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi