Tutkimus ansaitsee kaiken tukemme
Perustutkimus suuntaa hoitolinjojen tutkimusta ja auttaa saamaan entistä parempia tuloksia.
Toukokuun lopussa vietettiin Maailman MS-päivää. Suomessa ”Mitä kuuluu MS?”-kampanjassa nostettiin esiin sitä, mitä MS-taudista ja sen hoidosta on jo selvitetty ja mihin tutkimusyhteisön kiinnostus kohdistuu lähitulevaisuudessa.
Tiedämme, että joka viides minuutti joku maailmassa saa MS-diagnoosin. Tiedämme myös, että sairastavien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Tällä hetkellä MS-tautia sairastavia on kaikkiaan noin 2,9 miljoonaa ja heistä yli 12 000 Suomessa. Kaksi kolmesta sairastuneesta on naisia.
Taudin diagnosointi on nopeutunut, ja sairastuneiden eliniän odote lähestyy tervettä väestöä. Suomessa sairastavien määrä kasvaa tällä hetkellä 300 henkilön vuosivauhtia.
Tiedämme kaiken tämän ja paljon muuta MS-tautirekisterien ansiosta. Suomessa kansallinen MS-rekisterimme on ollut käytössä 10 vuotta, ja kyseessä on poikkeuksellisen hieno järjestelmä. Se sisältää potilaiden koko hoitohistorian ja on keskeinen työkalu sairastavan henkilökohtaisen hoidon suunnittelussa ja arvioinnissa. Rekisteriin tallennettua tietoa hyödynnetään myös laajemmin hoitojen vaikuttavuuden arvioimiseen, lääkärien päätöksenteon tueksi sekä datana MS-taudin tutkimuksessa.
Rekisteritutkimuksen avulla on hiljattain selvinnyt muun muassa, että korkeatehoisen lääkityksen aloittaminen mahdollisimman varhain todennäköisesti suojaa MS-taudin etenemiseltä paremmin kuin lääkityksen tehon asteittainen nostaminen. Myös laadukas perustutkimus on aivan olennaista tehokkaiden hoitojen kehittämiseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on EB-viruksen ja MS-taudin mahdollisen yhteyden löytyminen. Sen myötä myös hoitolinjojen tutkimusta kyetään suuntaamaan tarkemmin ja saamaan entistä parempia tuloksia. Tämänkaltaiset läpimurrot lisäävät myös kiinnostusta aiheeseen ja – toivottavasti – taloudellisia resursseja jatkotutkimukseen.
Yksi neurologista tutkimusta tukeva taho, Suomen MS-säätiö, täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Vuoden 2024 tutkimusapurahansa säätiö jakoi huhtikuussa. Kattaus on laaja. Tutkimuksissa selvitetään MS-sairastavien kuolleisuutta ja kuolinsyitä, väsyvyyden ilmenemistä arjessa, EB-viruksen variantteja, mallinnetaan potilaspolkuja ja rakennetaan ihmisperäisiä solumalleja. Apurahan saajiin ja heidän tutkimusaiheisiinsa voi tutustua tarkemmin sivulla 7.
Koko toiminta-aikanaan säätiö on jakanut MS-taudin ja harvinaisten neurologisten sairauksien tutkimukseen yli 600 000 euroa. Jokainen euro on ollut sijoitus sairastavien tehokkaampaan hoitoon ja toimivampaan arkeen.
