Sini Laaksonen käy PET-tutkimuksella etenevän MS-taudin kimppuun

PET-kuvantamisella voidaan tutkia mikrogliasolujen aktiivisuutta. Se on keskeinen tekijä MS-taudin puhkeamisessa.

Tutkimustyö kiinnosti neurologian erikoislääkäriä ja väitöskirjatutkijaa Sini Laaksosta jo opiskeluaikoina. Hän halusi kuitenkin löytää ensin oman erikoisalan. 

– Minulle oli selvää, että hakeudun jollekin konservatiiviselle alalle, kirurgia ei esimerkiksi herättänyt minussa mielenkiintoa. Menin kokeilemaan neurologiaa Mikkelin keskussairaalaan ja sille tielle jäin. Kyseessä on monipuolinen ja haastava ala.

Aloitettuaan myöhemmin työt Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikalla Laaksonen kuuli neuroimmunologian professorin Laura Airaksen johtamasta tutkimusryhmästä, joka tutkii erityisesti etenevän MS-taudin patofysiologiaa.

– Innostuin lähtemään mukaan. MS-tauti kiinnostaa minua, sillä sairaus vaikuttaa monin tavoin sairastuneen elämään ja toimintakykyyn. Konkreettista tarttumapintaa aiheeseen saan vastaanottotyössä, jossa kohtaan paljon MS-tautia sairastavia potilaita. Olisi hienoa, jos pystyisin tutkimuksellani auttamaan heitä.

Laaksonen pyrkii selvittämään omassa tutkimuksessaan, voidaanko aivojen PET-kuvantamisen avulla tunnistaa ne MS-tautia sairastavat, joiden sairaus on muuttumassa aaltomaisesta eteneväksi. Hän sai tutkimukselleen Aivosäätiön 4000 euron suuruisen apurahan tälle vuodelle.

– Jos opimme tunnistamaan ajoissa ne ihmiset, joiden tauti on muuttumassa eteneväksi, saataisiin lääketutkimukseen oikeassa vaiheessa olevia potilaita. Tällä hetkellä etenevään MS-tautiin ei ole vielä olemassa hyviä lääkehoitoja. Ja onhan potilaan hoidossakin tärkeä tunnistaa, onko potilaan sairaus aaltomaisessa vai etenevässä vaiheessa.

Tutkimuksessaan Laaksonen seuraa viiden vuoden ajan kuvantamisten ja kliinisten neurologisten tutkimusten avulla MS-tautia sairastavia ihmisiä, jotka ovat iältään 40 – 50-vuotiaita. Tiedetään, että keskimäärin 45 vuoden iässä kasvaa riski, että sairaus muuttuu aaltomaisesta eteneväksi.

Seurannan päättyessä hän vertaa PET-kuvauksen tuloksia niillä potilailla, joilla tauti on edennyt sekä niillä, joilla tauti on säilynyt aaltomaisena.

– PET-kuvauksella voidaan tutkia aivojen mikrogliasolujen aktiivisuutta. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että mikrogliasolujen aktivoituminen on keskeinen tekijä MS-taudin puhkeamisessa ja muuttumisessa aaltomaisesta eteneväksi.

Laaksonen rekisteröi väitöskirjansa 2018 mutta sen jälkeen hänen perheensä on täydentynyt vielä yhdellä lapsella ja hän on valmistunut erikoislääkäriksi. 

– Toivon, että voin nyt erikoislääkäriksi valmistuttuani paneutua tutkimukseen niin, että teen 50 prosenttia kliinistä työtä ja 50 prosenttia tutkimusta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Suomen MS-säätiö

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi