Robotit tekevät meidän työmme – ja hyvä niin!

Kun voimavarat vähenevät, robotin avulla voi säästää voimiaan mieluisimpiin asioihin, kuten rakkaisiin harrastuksiin. Robotit voivat myös auttaa pitämään yllä itsenäisyyttä ja antaa enemmän valinnan mahdollisuuksia arkijärjestelyihin sairauden edetessä.

Leikkirobotti silittää vaatteita
Kuva: Shutterstock

Monille meistä ajatus robotista omassa kodissa voi tuntua vieraalta, ehkä pelottavaltakin. Robotit ja tekoäly kehittyvät kuitenkin koko ajan ja tuovat mukanaan aivan uusia mahdollisuuksia. Siksi Honkalampi-säätiön kolmevuotisessa RoboApu-hankkeessa on selvitetty, miten ja millaiset robotit voisivat nyt ja lähitulevaisuudessa avustaa etenevää sairautta sairastavia heidän arjessaan.  

Hankkeessa haastateltiin kahtatoista MS- tai lihastautia sairastavaa henkilöä siitä, kuinka sairaus on vaikuttanut heidän elämäänsä, millä tavoin he tällä hetkellä pärjäävät arjen haasteiden kanssa ja mitä mieltä he olivat erilaisista roboteista. Mukana haastatteluissa oli myös kaksi läheistä. Tämän jälkeen järjestettiin kokeiluja, joissa oli mahdollista ottaa erilaisia robotteja käyttöön kotiinsa muutaman viikon ajaksi. 

Haastattelut toivat esille sen, miten sairaus vaikuttaa kehoon ja mieleen ja miten monilla eri tavoilla se näkyy jokapäiväisessä elämässä. Useimmilla haastateltavilla oireita on erityisesti jaloissa tai käsissä, joista hienomotoriikka tai lihasvoima on vähentynyt. Toinen arkeen merkittävästi vaikuttava oire on väsymys, joka tulee yhtäkkiä ja nopeammin kuin ennen. Sairauden kanssa elettäessä arkea on suunniteltava entistä tarkemmin, kun jo perusrutiinit kuten peseytyminen ja pukeutuminen vievät entistä enemmän aikaa.  

– Ajankäytön ongelmia ei ole, kun kaikki sujuu hitaasti, kiteytti eräs haastateltava.  

Robotit avuksi siivoukseen 

Sairauden myötä siivoamisesta on usein tullut raskasta. Imurointi, luuttuaminen ja ikkunanpesu eivät enää luonnistu tai ne vievät voimat useammaksikin päiväksi. Tehtävät ovat sen vuoksi saattaneet siirtyä  puolisolle, avustajalle tai siivouspalvelulle. Yhdeksi vaihtoehdoksi ovat tulleet myös siivousrobotit. 

RoboApu-hankkeessa testattavana olleet robotti-imurit
RoboApu-hankkeessa testattavana olleet robotti-imuri (vas.) ja -moppi. Kuva: Honkalampi-säätiö / RoboApu-hanke

RoboApu-hankkeessa siivous­roboteista kiinnostuneet saivat kotiinsa kokeiltavaksi robotti-imurin tai robottimopin, jotta selviäisi kuinka hyvin ne soveltuvat siivous­apulaisiksi.  

Yleensä joudun miettimään, että imuroinko vai laitanko ruokaa, koska molempia ei jaksa. Nyt laitoin ruokaa, ja robotti imuroi sillä välin.

Kokeiluista tuli paljon positiivisia kokemuksia. Itsenäisesti lattialla ja matoilla liikkuva robotti-imuri osoittautui riittävän tehokkaaksi ja helppo­käyttöiseksi useimpien kokeilijoiden tarpeisiin. Ahtaisiin tavaroiden tai huonekalujen peittämiin nurkkiin robotti-imuri ei pääse eikä siivousjälki ole aina täydellistä. Toisaalta robotti yllätti kokeilijat toistuvasti sillä, miten paljon pölyä se keräsi säiliöönsä puhtaankin näköisiltä pinnoilta ja miten kätevästi se kävi läpi jotkin hankalasti imuroitavat paikat kuten sängyn aluset. Pienet asiat yllättivät kokeilijat positiivisesti.  

– Yleensä joudun miettimään, että imuroinko vai laitanko ruokaa, koska molempia ei jaksa. Nyt laitoin ruokaa, ja robotti imuroi sillä välin.  

Robottimopin hyödyt ovat imuria rajallisempia, sillä robottimopin vesisäiliö on hyvin pieni, ja liina pitää itse puhdistaa tai vaihtaa. Yhdessä kokeilussa robottimoppi todettiin kuitenkin käyttökelpoiseksi pienen rajatun alueen kuten keittiön laattalattian yllä­pitosiivoukseen. Hyviksi puoliksi mainittiin myös lähes äänetön toiminta.    

Hankkeen kokeiluissa käytettiin iRobot-yrityksen siivousrobotteja, mutta etenkin robotti-imureita tekevät nykyisin monet eri valmistajat. Laitteiden hinnan (noin 200–1 300 euroa) lisäksi myös niiden melutaso, siivousteho,  korkeus ja muut ominaisuudet vaihtelevat. Jos siivousrobotit kiinnostavat, voi tutustua netistä löytyviin arvioihin ja vertailuihin ennen hankintaa.  

Robotti piharenkinä 

Pihatöistä esimerkiksi puutarhanhoito mainittiin mieluisaksi harrastukseksi. Jopa polttopuiden ja monien muiden ulkohommien tekeminen onnistuu, kun on apuna oikeanlaiset välineet ja henkilökohtainen avustaja. Jos kuitenkin on pihatöitä, jotka mieluummin ulkoistettaisiin kokonaan, löytyy ainakin ruohonleikkuuseen jo vaihtoehdoksi robotti. 

Ennen robotin hankintaa ison tontin ruohonleikkuu vei jopa kuusi tuntia viikossa, ja sairauden vuoksi jo tunnin ruohonleikkuu riitti päivän hommiksi.

Yhden haastatellun pariskunnan kotona on jo viiden kesän ajan hoidettu nurmikko robotti­ruohonleikkurilla. Robotti liikkuu itsenäisesti alueella, joka on määritelty maan alle kaivetulla rajauslangalla. Robotti on vaatinut kerran huoltoa, mutta muuten sen toimintaan ollaan oltu tyytyväisiä. Ison pihan hoitaminen vie robotilta useamman päivän viikosta, mutta sen käyntiääni on hiljainen, se tekee siistiä jälkeä ja osaa itse palata latausasemaansa silloin, kun virta akusta on loppumassa. Robotin toiminnan voi ajastaa ja haluttu leikkuukorkeus voidaan säätää.  

RoboApu-hankkeessa testattu robottiruohonleikkuri nurmikolla.
Robottiruohonleikkuri osoittauti aikaa ja voimia säästäväksi apuvälineeksi. Kuva: Honkalampi-säätiö / RoboApu-hanke

– Ennen robotin hankintaa ison tontin ruohonleikkuu vei jopa kuusi tuntia viikossa, ja sairauden vuoksi jo tunnin ruohonleikkuu riitti päivän hommiksi. Nyt sen ajan ja säästyneet voimat voi käyttää mieluisampiin askareisiin, pariskunta kertoo.   

Robotin kanssa liikkeelle 

Liikkumiseen saattaa jo lähitulevaisuudessa löytyä apua robotisoiduista tukirangoista. Tukirankojen avulla voi saada lisää lihasvoimaa tai liikettä niin käsiin kuin jalkoihinkin. Tällä hetkellä tukirangat ovat lähinnä kuntoutuskäytössä. Suomestakin löytyy jo useammasta paikasta esimerkiksi kävelyrobotteja, joita on kokeiltu myös MS- tai lihastautia sairastavien kuntoutuksessa. Kävely­robotteja kehitetään koko ajan ja hintatason laskiessa ne tulevat todennäköisesti jossain vaiheessa käyttöön myös henkilökohtaisina apuvälineinä. 

Suomestakin löytyy jo useammasta paikasta esimerkiksi kävelyrobotteja, joita on kokeiltu myös MS- tai lihastautia sairastavien kuntoutuksessa.

RoboApu-hankkeessa on kokeiltu robotisoitua käsinettä, jolla voi korvata käden heikentynyttä puristusvoimaa. Carbonhand-niminen laite on kehitetty Ruotsissa. Se koostuu käsineestä ja vyölle kiinnitettävästä ladattavasta akusta, josta laite saa virtansa. Käyttäjän tarttuessa johonkin, käsineen sensorit tunnistavat otteen ja antavat sormille lisätukea. Käsine myös tunnistaa, milloin käyttäjä irrottaa esineestä.  Hankkeen kokemuksien perusteella käsine ei sovi kaikille esimerkiksi nivelten virheasentojen, herkän ihon tai liian heikon tarttumaotteen vuoksi. Silloin kun käsineen käyttö on ollut mahdollista, on se kuitenkin ollut merkittävänä apuna kuntoutumisessa ja mahdollistanut askareita, jotka ilman käsinettä eivät olisi olleet mahdollisia. 

Carbonhand-laite auttaa testaajaa tarttumaan kahvikuppiin
Carbonhand-laite antaa sormille lisätukea tarttumiseen. Kuva: Honkalampi-säätiö / RoboApu-hanke

Tulevaisuuden robotit 

Haastatteluissa tuli esille paljon myös sellaisia tarpeita, joihin robotteja ei ole vielä saatavilla, mutta joihin robotteja voisi hyödyntää jo lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi robottiautoista olisi paljon hyötyä silloin, jos omasta autosta on pitänyt luopua. Konkreettista kantoapua ostoksilla tai matkoilla voisi saada pieniltä, käyttäjäänsä seuraavilta kuljetus- tai matkalaukkuroboteilta, joita on jo kehitteillä eri puolilla maailmaa.  

Tulevaisuuden robotit voivat sulautua myös näkymättömiin, osaksi kodin sisustusta. Esimerkiksi aivan tavallisen näköisen eteiskaapin sisällä voisi olla robotti, joka helpottaisi takin päälle pukemista ja kenkien laittamista jalkaan. Robottikalusteet saattavat hyvinkin pian olla arkipäivää. IKEA on jo tuomassa robotisoituja huonekaluja mallistoonsa mahdollistaakseen muunneltavammat kalusteet pienissä tiloissa. Mahdollisesti tulevaisuudessa kodeissa voisi olla vaikkapa käyttäjän mukaan automaattisesti sovittuvia sohvia tai WC-kalusteita. 

Haastattelujen perusteella hyötyä voisi olla myös sosiaalisesta robotista, joka lukisi ääneen uutisia, hakisi pyydettäessä tietoa internetistä, käynnistäisi videopuhelun läheiselle, muistuttaisi lääkkeiden ottamisesta tai päivän ohjelmasta sekä kannustaisi muutenkin arjessa.  

Tällaiset kotirobotit ovat vielä kehitysasteella, mutta joitakin vastaavia ominaisuuksia löytyy jo puheella ohjattavista älykaiuttimista. Älykaiuttimet ovat hinnaltaan edullisia ja  hyvin suosittuja esimerkiksi Amerikassa. Suomen kielellä niitä ei kuitenkaan toistaiseksi voi käyttää. 

Miten robotit voivat muuttaa arkea? Tehty selvitys osoitti, että MS- tai liha­stautia sairastavien arjessa on paljon tilanteita, joissa robotit voivat olla avuksi.  

Jo nyt kokeiluissa todettiin, että robotit voivat osaltaan merkitä etenevää sairautta sairastavalle parempaa arkea.

Siivous- ja pihatöihin robotteja on jo yleisesti saatavilla, mutta lähitulevaisuudessa voidaan odottaa paljon muutakin. Jo nyt kokeiluissa todettiin, että robotit voivat osaltaan merkitä etenevää sairautta sairastavalle parempaa arkea. Kun voimavarat vähenevät, voi robotin avulla  säästää voimiaan mielekkäämpään tekemiseen kuten erilaisiin harrasteisiin. Robotit voivat auttaa pitämään yllä itsenäisyyttä ja antaa enemmän valinnan mahdollisuuksia arkijärjestelyihin sairauden edetessä. Robotilla voi myös osittain korvata ostettavia palveluita. 

FAKTA

RoboApu-hanke 

  • selvittää robottien mahdollisuuksia edistää osallisuutta, aktiivisuutta, elämänhallintaa ja itsemääräämisoikeutta 
  • kohderyhminä henkilöt, joilla on vamma tai etenevä sairaus, heidän läheisensä ja sote-alan ammattilaiset 
  • järjestää robottipajoja ja -kokeiluja Pohjois-Karjalassa 
  • keväällä 2020 päättyvää kolmevuotista hanketta hallinnoi Honkalampi-säätiö ja rahoittaa STEA. 

Susanne Mäkelä toimii RoboApu-hankkeen projektipäällikkönä Honkalampi-säätiössä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen mainos

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi