MS-taudin kuolleisuus laskussa – suomalaistutkimus tuo uutta tietoa ennusteesta
Suomalainen rekisteritutkimus avaa MS-sairastavien kuolinsyitä ja tulosten merkitystä nykypotilaille.
”Kiinnostuin neurologiasta ja MS-taudista jo opiskeluaikanani, jolloin aloin tehdä väitöskirjatutkimusta MS-taudin ennustetekijöistä. Tänä vuonna valmistun neurologian erikoislääkäriksi ja kiinnostus MS-taudin tutkimukseen on jatkunut edelleen myös väitöskirjan valmistumisen jälkeen. MS-tauti on erityisen kiinnostava aihe juuri siksi, että sen hoidot ovat kehittyneet niin nopeasti ja jatkuvasti saadaan uutta tietoa myös sairauden synnystä ja ennustetekijöistä. Tutkittavaa siis riittää”, LT Katariina Kuutti taustoittaa tutkimusalan valintaansa.
Kuutti on yksi Suomen MS-säätiön vuoden 2024 apurahan saaneista tutkijoista. Hän tekee tutkimustaan Turun yliopistossa.
1. Mitä tutkimuksessasi tarkalleen ottaen selvitetään?
Tutkimuksessamme selvitettiin, onko MS-tautia sairastavien kuolleisuus muuttunut viime vuosikymmeninä Suomessa. Muista maista, esimerkiksi Norjasta, Tanskasta, ja Uudesta-Seelannista on saatu tutkimustuloksia, joiden perusteella kuolleisuus MS-tautiin on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Ajatuksemme oli, että kun MS-taudin lääkehoidot ovat kehittyneet 90-luvulta lähtien valtavasti ja MS-tautia sairastavien ennuste toimintakyvyn suhteen on parempi kuin ennen, olisi myös kuolleisuus MS-tautiin vähentynyt. Selvitimme samalla, mitkä olivat yleisimmät kuolinsyyt tutkimusaineistomme potilailla.
2. Miksi juurin tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Kuolleisuus on yksi tärkeimmistä mittareista arvioitaessa, miten tietyn sairauden hoidot ja ennuste ovat kehittyneet. Kuolleisuustutkimuksessa selviää konkreettisia asioita, kuten kuinka monta vuotta eliniän ennuste sairauden vuoksi keskimäärin väestötasolla on lyhentynyt tai onko ollenkaan. MS-taudin osalta elinajan ennusteesta on ollut eri tutkimuksissa hyvin vaihtelevia arvioita, mutta keskimäärin on arvioitu eliniän ennusteen olevan 7–14 vuotta lyhyempi kuin niillä, jotka eivät sairasta MS-tautia. Halusimme selvittää, mikä on ajankohtainen tilanne MS-taudin kuolleisuuden osalta Suomessa ja mitkä ovat yleisimmät kuolinsyyt.
3. Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimme yhteensä 16 602 MS-tautia sairastavan suomalaisen potilaan aineistosta kuolleisuutta vuosien 1971 ja 2019 välisenä aikana. Selvitimme tällä aikavälillä kuolleiden potilaiden kuolinsyyt, eliniän odotteen, kuoliniän ja erilaisilla kuolleisuuslukumittareilla arvioituna (Standardized mortality ratio, SMR ja Excess death rate, EDR) kuolleisuuden verrattuna valtaväestöön.
Havaitsimme, että kuolleisuus MS-tautiin oli vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana suomalaisessa väestössä. Eliniän odote oli MS-tautia sairastavilla keskimäärin 7 vuotta matalampi kuin valtaväestössä. Kuolleisuus oli vähäisempää myöhemmässä diagnoosiryhmässä verrattuna 1980–1995 aikavälillä diagnosoituihin, mikä saattaa liittyä kehittyneisiin lääkehoitoihin. Kuitenkin, koska kaikkein tehokkaimmat MS-taudin lääkkeet ovat tulleet käyttöön vasta 2000-luvulla, on vielä liian aikaista arvioida niiden vaikutusta kuolleisuuteen.
MS-tautia sairastavilla oli valtaväestöä suurempi kuolleisuus sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, hengitystieinfektioihin ja ruoansulatuskanavan sairauksiin. Syöpäkuolleisuus ei ollut MS-tautia sairastavilla muuta väestöä suurempaa, vaikka se oli yksi yleisimmistä kuolinsyistä MS-taudin ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien jälkeen. Kuolleisuus oli pienempää niillä potilailla, joilla ei ollut MS-taudin lisäksi muita sairauksia.
Tutkimustuloksistamme julkaistiin tieteellinen artikkeli “Mortality and causes of death for people with multiple sclerosis: a Finnish nationwide register study” kansainvälisessä Journal of Neurologyssa 22.04.2025.
4. Miten tutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Käytännön työssä tutkimuksesta saamamme tieto on tärkeää, sillä se auttaa meitä ymmärtämään paremmin, miten MS-tauti vaikuttaa potilaan ennusteeseen ja siten pystymme myös informoimaan potilaita, kun he haluavat tietää miten todettu sairaus vaikuttaa heidän elämäänsä. Lisäksi tuloksemme korostavat MS-potilaiden oheissairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja infektioiden hoidon tärkeyttä.
