MS-taudin kognitiiviset oireet päänvaivana työterveyshuollossa

Työterveyslääkärit kohtaavat työssään MS-potilaita verraten harvoin, tyypillisesti yhden potilaan vuodessa. MS-taudin oireiden vaikutusta työntekijän työkykyyn onkin työterveyslääkärien mielestä hankala arvioida. Vaikeimmiksi koetaan uupumus, väsymys sekä kognitiiviset oireet.

alt=""
Kuva: Shutterstock

Keväällä 2019 toteutetussa kyselyssä selvitettiin työterveys­lääkäreiden kokemuksia MS-tautia sairastavien kognitiivisista oireista ja uupumuksesta. Neuroliitto toteutti kyselyn yhteistyössä Biogenin ja Suomen työterveyslääkäri­yhdistyksen kanssa. Kyselyyn vastasi 85 työterveyslääkäriä, joista 79 % oli koulutukseltaan työterveyshuollon erikois­lääkäreitä ja 15 % työterveyshuoltoon erikoistuvia lääkäreitä. Kolme neljästä oli työskennellyt työterveyslääkärinä yli 10 vuotta.

Tarkkuutta vaativan asiantuntija­työn kohdalla on vaikea arvioida kognitiivista soveltuvuutta. Fyysinen väsymys ja voimattomuus on selkeämpää.

Vastaajista 64 % oli joutunut miettimään työntekijän soveltuvuutta työtehtävään uupumuksen tai kognitiivisten oireiden takia. Yleisimmin soveltuvuutta oli mietitty terveydenhuolto- ja sosiaali­alan asiakastyötä tekevien kohdalla sekä asiantuntija- ja toimistotyötehtävissä, mutta myös fyysisesti raskaissa tehtävissä, kuten ravintola- ja tehdastyössä.

Kaksi viidestä vastanneista oli joutunut toteamaan, että työntekijä ei ole oireiden vuoksi soveltuva tehtävään. Yleisimmin kyseessä oli tarkkuutta vaativa työ, kuten hoitajan työ tai taloushallinnon tehtävät.
Reilu puolet vastaajista oli arvioinut työntekijän soveltuvan tehtävään tietyin mukautuksin. Yleisimmin mukautukset liittyivät työaikaan, sen lyhentämiseen ja joustoihin sekä etätyön mahdollisuuteen. Myös työmäärän vähentäminen ja työtehtävien muutokset esiintyivät vastauksissa.

Uupumus hankalin oire

Uupumus, väsymys tai fatiikki ovat työterveyslääkäreiden mielestä hankalimmat MS-oireet työkyvyn kannalta. Vastauksissa nousi esiin uupumuksen vaikutus myös kevyessä työssä. Lisäksi uupumuksen vaihtelevuus ja sen arvioiminen koettiin hankalina.

Fatiikki on subjektiivinen kokemus, sen arviointi objektiivisesti on mahdotonta. Pitäisi teetättää työ viikon ajan ja tehdä sen jälkeen jonkinlaisia testejä, mitä?

Kognitiiviset oireet koki hankalimmiksi kolmannes vastanneista, fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä piti hankalimpana oireena joka neljäs vastaaja. Lisäksi noin 10 % vastaajista mainitsi oireiden aaltoilun ja taudin ennakoimattoman etenemisen toimintakyvyn kannalta haastavaksi.

Työhöntulotarkastus ei kerro kaikkea

Harva työterveyslääkäri piti normaalia työhöntulotarkastusta soveltuvana MS-tautia sairastavan kognitiivisten oireiden tai uupumuksen arvioimiseen. Tätä perusteltiin erityisesti sillä, ettei työhöntulotarkastuksessa ei ole käytössä kognitiota mittaavia menetelmiä eikä objektiivista tietoa aiemmasta työssä selviytymisestä aina ole käytettävissä.

Todennäköisesti tilanteessa pyritään tietyllä tavalla näyttämään asiat parhain päin.

Ei mittausmenetelmiä, ei pysty hyödyntämään esimiehen arvioita työssä selviytymisestä.

Työkyvyn arvioinnissa haastavinta ovat ongelmat kognitiivisten oireiden objektiivisessa mittaamisessa, neuropsykologisten testien heikko saatavuus sekä vaihtelu potilaan voinnissa ja oireissa.

Tarvitaan paljon tietoa myös muilta kuin potilaalta.

Työkalut riittämättömät.

Lähes kolme neljästä työterveyslääkäristä oli määrännyt sairauslomaa MS-taudin aiheuttamien kognitiivisten oireiden tai uupumuksen takia.

Puheeksi ottaminen on helppoa

Työterveyslääkäreistä puolet kertoi kysyvänsä MS-potilaalta tämän kognitiivisesta suoriutumisesta jokaisessa määräaikaistarkastuksessa. Suurin osa (83 %) koki keskustelun vähintään melko helpoksi. Muutama lääkäreistä piti kuitenkin mahdollisena, että työntekijä kokisi suoriutumiseensa puuttumisen uhkaavana ja tulkitsisi työpaikkansa olevan vaarassa.

Osa vastaajista huomautti myös, ettei MS-tautia sairastava työntekijä ole välttämättä itse huomannut kognitiivisen suoriutumisensa heikentymistä ja että asian esille ottaminen saattaisi yllättää työntekijän.

Potilas ei ehkä itse koe lainkaan vaikeuksia siinä, vaikka esimieheltä tulisi toisenlaista viestiä.

Tiiviimpi yhteys erikoissairaanhoitoon

Työterveyslääkärit kaipaavat työnsä tueksi tiiviimpää yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. Neurologilta toivotaan selkeää kannanottoa työntekijän työkykyyn. Neuropsykologisen arvion saatavuutta tulisi myös parantaa. Mahdollisuus neurologin tai neuropsykologin nopeaan konsultaatioon helpottaisi vastaajien mielestä työkykyarvion tekemistä.

Enemmän yhteistyötä hoitavan neurologin kanssa. Neurologilta toivoisin selkeitä suunnitelmia ja myös kannanottoja sairauden aiheuttamiin toimintakyvyn muutoksiin. Mahdollisesti yhteinen hoitokokous voisi olla tarpeen haastavimmissa tapauksissa

Valtaosa työterveyslääkäristä kertoi, ettei työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyölle ole toimintamallia. Suurin osa kertoi voivansa konsultoida työntekijän neurologia ja hieman yli puolet oman klinikkansa neurologia ainakin muutaman MS-tautia sairastavan potilaan asioista.

Neljännes lääkäreistä oli sitä mieltä, ettei yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa toimi lainkaan, toisaalta viidesosan mielestä yhteistyö toimii pääosin. Kehitettävää yhteistyössä on valtaosan mielestä.

Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa tulisi saada niin sujuvaksi, että työterveys­huollosta voisi ohjata suoraan neuropsykologin arvioon hoitotaholle, ja kysymyksenasettelun voisi tehdä työterveyshuollosta käsin suhteessa potilaan työn vaatimuksiin ja työolosuhteisiin. Vastauksessa tulisi saada konkreettisia ehdotuksia työssä jaksamisen tueksi, sekä selkeä ennuste sairauden kulun suhteen.

Tiedon ja kommunikaation puute aiheuttaa ristiriitoja

Työnantajien asenteet työterveysneuvotteluissa koettiin pääsääntöisesti edistäviksi. Halukkuus muutoksiin oli kuitenkin lähes yhtä usein vaihtelevaa kuin edistävää. Muutoksia jarruttavat työnantajat olivat yksittäistapauksia.

Noin 40 % työterveyslääkäreistä kertoi työntekijän ja työnantajan käsitysten olevan usein ristiriidassa keskenään työstä suoriutumisen osalta. Syyt eriäviin näkemyksiin liittyivät usein tiedon tai kommunikaation puutteeseen. Vastaajien mukaan työntekijä ei joko tunnista tai myönnä oireitaan ja yrittää selviytyä työssä liian pitkään ilman apua, tai ei halua tai uskalla kertoa oireistaan työnantajalle.

Oireiden vaihtelu tuottaa usein väärinymmärryksiä, saattaa vaikuttaa kommunikointiin, rakoilua luottamukseen. Vaihtelee tosi paljon yrityksen kulttuurista ja ihmisten persoonista johtuen.


Potilas aliarvioi haitan, työnantaja yliarvioi haitan.

Koulutusta toivotaan

Vastaajista yli puolet (64 %) olisi kiinnostunut osallistumaan MS-taudin erityispiirteitä työelämässä käsittelevään koulutukseen. Toivotuimpia teemoja ovat työkyvyn arviointi sekä toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutusmahdollisuudet.

Vastaajia kiinnostivat erityisesti kognitiivisten oireiden arviointi ilman neuropsykologista tutkimusta sekä työn uudelleenjärjestelyjen oikea ajoitus. Lisäksi kaivattiin yleistä tietoa MS-taudin kognitiivisten oireiden ja uupumuksen vaikutuksista työkykyyn sekä näiden oireiden tavanomaisesta etenemisestä ja työkyvyn ennustamisesta.

MS-taudin harvinaisuus ja yleisesti tiedon vähyys mainittiin useissa vastauksissa: tietoa kaivataan sekä työterveyshuoltoon että työnantajille. Varhaisen työkyvyn tukemisen merkitystä tuotiin esiin myös työyhteisön näkökulmasta. Työntekijän työkyvyn aleneminen voi kuormittaa muuta työyhteisöä ja ilmapiiri saattaa kiristyä vaikeuttaen korjaavia toimenpiteitä. Esimiesten toivotaan reagoivan ajoissa työntekijän alentuneeseen työkykyyn.

Lähes kolme neljästä työterveyslääkäristä oli määrännyt sairauslomaa MS-taudin aiheuttamien kognitiivisten oireiden tai uupumuksen takia.

Valtaosa työ­terveyslääkäristä kertoi, ettei työ­terveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyölle ole
toimintamallia.

Noin 40 % työ­terveyslääkäreistä kertoi työntekijän ja työnantajan käsitysten olevan usein risti­riidassa keskenään työstä suoriutumisen osalta.

Työterveys­lääkäreistä puolet kertoi kysyvänsä MS-potilaalta tämän kognitiivisesta suoriutumisesta jokaisessa määrä­aikais­tarkastuksessa.

Uupumus, väsymys tai fatiikki ovat työterveys­lääkäreiden mielestä hankalimmat MS-oireet työkyvyn kannalta.

Suorat lainaukset on poimittu kyselyn avoimista vastauksista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Neuroliiton verkkokaupasta voit tilata joulun sesonkituotteet.

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi