MS-lääkehoidon käytöstä imetyksen aikana saatu uutta tietoa
Helmikuussa päivitetyn MS-taudin hoitosuosituksen mukaan imetyksen aikana voidaan käyttää tiettyjä lääkkeitä turvallisesti.
MS-tautiin sairastuu reilut kaksi kertaa enemmän naisia kuin miehiä. Täsmällisiä syitä naisten lisääntyneeseen sairastumisriskiin ei tiedetä, mutta immuunijärjestelmän erilaisuudet, etenkin hormonaalisiin seikkoihin liittyen, lienevät merkittävässä roolissa ilmiön taustalla. Toisaalta sairauden ennuste on useissa tutkimuksissa arvioitu naisilla miehiä paremmaksi, joskaan tulokset eivät ole kaikilta osin olleet täysin yhdenmukaisia.
Koska sairastuminen tapahtuu tavallisesti hedelmällisessä iässä, tutkijoita on kiinnostanut erityisesti lasten saamisen vaikutus taudin kulkuun. Viime vuosina kertynyt tieto osoittaa, että synnyttäneillä naisilla MS-taudin ilmaantumisriski on ilmeisesti jonkin verran pienempi kuin niillä, jotka eivät ole saaneet jälkeläisiä. Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös sairauden ennusteen suhteen. MS-diagnoosin jälkeen lapsen saaneilla sairauden aiheuttaman haitan todennäköisyyden on havaittu pienenevän ja viivästyvän verrattuna niihin, jotka eivät olleet synnyttäneet. Myös ennen MS-diagnoosia synnyttäneet ovat pärjänneet hekin sairauden suhteen paremmin kuin naiset, jotka eivät ole synnyttäneet. (1)
Raskausajan tiedetään suojaavan MS-taudin pahenemisvaiheilta. Tämä vaikutus korostuu asteittain ollen korkeimmillaan kolmannella raskauskolmanneksella. Synnytyksen jälkeisen lapsivuodeajan taasen on osoitettu altistavan uusille oirejaksoille.
Imetyksen mahdollisesta suojavaikutuksesta MS-taudin pahenemisvaiheisiin on saatu ristiriitaista tietoa. Muutama vuosi sitten julkaistussa, vallitsevaa tutkimusnäyttöä läpikäyneessä asiantuntija-arviossa todettiin, että on viitteitä siitä, että imetys voi estää lapsivuodeajan pahenemisvaiheita, mutta on myös tutkimuksia, joissa tätä yhteyttä ei ole havaittu. Johtopäätöksenä olikin, että sitovan näytön puuttuessa hoidolliset ratkaisut koskien mahdollista lääkehoidon aloitusta synnytyksen jälkeen imetyksen sijasta tulisi tehdä potilaskohtaisen harkinnan pohjalta. (2)
Lääkehoidon ja imetyksen asettaminen toisilleen vaihtoehtoisiksi on ymmärrettävästi ongelmallista. Onneksi asian tiimoilta on saatu lisätietoa ja mikä tärkeintä myös erittäin aktiivisen MS-taudin hoitoon käytettyjen monoklonaalisten vasta-ainehoitojen suhteen. Helmikuussa päivitetty MS-taudin Käypä hoito -suosituskin on ottanut asiaan kantaa viime vuosien tutkimusnäyttöön perustuen. Sen mukaan imetyksen aikana on turvallista käyttää CD20-monoklonaalisia vasta-aineita (okrelitsumabi, rituksimabi, ofatumumabi), beetainterferoneja, glatirameeriasetaattia ja natalitsumabia. Suositus sisältää myös kattavan ohjeistuksen immuunijärjestelmää muokkaavien hoitojen varoajoista raskautta suunniteltaessa. (3)
Hoitosuositustamme tukee myös huhtikuussa USA:ssa järjestettävässä AAN-kokouksessa esiteltävä, saksalaiseen potilasrekisteriin pohjaavaa tutkimus, josta on julkaistu ennakkoraportti äskettäin Medscape-sivustolla. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 183 vastasyntynyttä, joita oli seurattu pisimmillään kolmen vuoden ajan. Äideistä 180 sairasti MS-tautia ja kolmella on MS-taudin kaltainen NMOSD-kirjon sairaus. Verrokkiryhmänä on vastaava joukko terveiden äitien vailla lääkealtistusta olleet lapset. Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä oli käytössä joko jokin CD20-vasta-ainehoito (okrelitsumabi 34 äidillä, rituksimabi 11 äidillä, ofatumumabi 10 äidillä) tai natalitsumabi (125 äidillä). Hoito oli aloitettu keskimäärin 19 päivää synnytyksen jälkeen. Kahdella äidillä hoito vaihtui imetyksen aikana natalitsumabista okrelitsumabiin ja yhdellä rituksimabista okrelitsumabiin.
Tutkimuksessa arvioitiin lasten sairaalahoidon ja antibioottien tarvetta, kehitysviiveitä sekä painon kehitystä. Tutkijat eivät havainneet näissä parametreistä mitään merkittäviä eroja verrokkiryhmään nähden. Medscapen artikkelissa löydöksiä kommentoinut neurologi Edith L. Graham Chicagon Northwestern-yliopistosta piti tuloksia merkittävinä ja rohkaisevina, mutta kaipasi vielä lisätietoa näiden lääkevalmisteiden vaikutuksista imetettävien lasten suoliston mikrobiomiin ja myös mahdollisten allergiaoireiden ilmaantumiseen.
Toisin sanoen
- MS-tautiin sairastuu enemmän naisia kuin miehiä, ja syynä voi olla immuunijärjestelmän hormonaalinen erilaisuus.
- Synnyttäneillä naisilla on pienempi MS-taudin riski ja parempi ennuste kuin niillä, jotka eivät ole synnyttäneet.
- Raskaus suojaa MS-taudin pahenemisvaiheilta, mutta synnytyksen jälkeen voi tulla uusia oireita.
- Imetyksen vaikutuksesta MS-taudin pahenemisvaiheisiin on ristiriitaista tietoa, joten lääkehoidon aloitus imetyksen aikana vaatii potilaskohtaista harkintaa.
- Helmikuussa päivitetyn MS-taudin hoitosuosituksen mukaan imetyksen aikana voidaan käyttää tiettyjä lääkkeitä turvallisesti.
- Tuore tutkimus osoittaa, että osa äitien käyttämistä MS-lääkkeistä ei vaikuta merkittävästi vauvojen terveyteen.
- Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan MS-lääkkeiden vaikutuksesta vauvojen suoliston mikrobiomiin ja allergiaoireisiin.
Lähteet:
- Zuluaga MI et al.: Menarche, pregnancies and breastfeeding do not modify long-term prognosis in multiple sclerosis. Neurology 2019 Mar 1.
- Portaccio E, Amato MP: Breastfeeding and post-partum relapses in multiple sclerosis patients. Mult Scler. 2019 Feb 22
- MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- https://www.medscape.com/viewarticle/infant-exposure-ms-drugs-breastfeeding-new-data-2024a10004mg?src=&form=fpf
Tällä palstalla kerrotaan MS-tautia koskevista tutkimuksista. Palstaa toimittaa LL, neurologian erikoislääkäri Juha Multanen.
