Luottamus on liima niin läheissuhteissa kuin koko yhteiskunnassa

Läheisillä on erittäin keskeinen merkitys ja rooli aivan kaikessa järjestömme työhön liittyvässä.

Helena Ylikylä-Leiva
Piirros: Elina Jasu

Pari ajatusta läheisistä, luottamuksesta, siitä mikä on tärkeää.

Läheiset-sana esiintyy eri taivutusmuodoissaan Neuroliiton kuluvan vuoden toimintasuunnitelmassa 94 kertaa. Vertailun vuoksi on hyvä todeta, että sana sairastava eri muodoissaan mainitaan 111 kertaa. Jo tämä yksi, sinänsä hyvin kepeällä otteella tehty vertailu kertoo läheisten erittäin keskeisestä merkityksestä ja roolista aivan kaikessa järjestömme työhön liittyvässä.

Siihen nähden on mielenkiintoista, että läheiselle ei oikein ole edes määritelmää. Wikipedian mukaan kyse on lähisukulaisesta tai muusta läheisessä kanssakäymisessä olevasta henkilöstä. Näin läheiset meillä Neuroliitossakin määritellään: kyse ei välttämättä ole veri- tai muustakaan sukulaisuudesta vaan nimenomaan tosiasiallisesta läheisyydestä, läheisyyden kokemuksesta ja siihen nivoutuvasta luottamuksesta.

Me suomalaiset olemme kansainvälisesti vertaillen erikoinen kansa siinä mielessä, että meillä on hyvin läheinen ja luottavainen suhde myös viranomaistahoihin ja virkavaltaan. Me olemme kansana luottaneet ja luotamme omaan yhteiskuntaamme ja sen viranomaisiin, voisiko sanoa jopa melkein kuten läheisiimme.

Luottamus on yksi niistä yhteiskuntamme ominaispiirteistä, jotka nostavat meidät vuosi toisensa perään yhdeksi onnellisimmista kansakunnista.

Se on yksi niistä yhteiskuntamme ominaispiirteistä, jotka nostavat meidät vuosi toisensa perään yhdeksi onnellisimmista kansakunnista. Meidän ”bruttokansanonnemme” on jo ainakin viisi kertaa peräkkäin rankattu maailman korkeimmaksi. Kuten hyvin tiedämme, kyse ei ole kansalaisten tuntemasta ehtymättömästä, kuplivasta onnen tunteesta, vaan yhteiskunnan vakaudesta ja turvallisuudesta ja siitä, millaiset mahdollisuudet se luo kansalaisilleen.

Itse emme välttämättä edes tunnista edellä mainittua luottamusta, emmekä hevin tunnista omaa kansallista onnellisuuttammekaan. Katsomme asiaa liian läheltä, ja suhtaudumme siihen kansanluonteeseen kuuluvalla epäileväisellä asenteella. Kansainvälisesti vertaillen on kuitenkin tosiasia, että meillä suomalaisilla on tietyt perustavanlaatuiset asiat valtavan hyvin.

Mutta onnen eteen on tehtävä töitä. Etenkin maamme päättäjien on tehtävä oikeita päätöksiä, jotta saamme säilytettyä ne yhteiskuntamme ominaispiirteet, joiden varaan bruttokansanonnemme rakentuu. Siksi keväällä valittavan uuden eduskunnan soisi hoitavan maamme asioita samaan tapaan kuin läheisten tärkeitä asioita kuuluu hoitaa. Toivotaan päättäjille viisautta ja hyvää tahtoa vaikeidenkin päätösten edessä.

Sillä välin me muutkin voimme kantaa kortemme kekoon. Muistetaan arvostaa omaa vakaata ja turvallista yhteiskuntaamme ja vaalitaan kansanonneamme huolehtimalla toisistamme ja itsestämme. Vaalitaan myös luottamusta: ollaan luottavaisia ja luottamuksen arvoisia. Ennen kaikkea luotetaan tulevaan, eli oikein hyvää alkanutta vuotta 2023!

Helena Ylikylä-Leiva
toimitusjohtaja
Neuroliitto ry

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi