Asiantuntijan katsaus: MS-tauti ja raskaus
Uusi Käypä hoito -suositus huomioi vahvemmin lääkehoidon keskeytyksen raskaustilanteessa ja siihen liittyvät riskit äidille.
MS-tautiin sairastutaan tavallisimmin nuorella aikuisiällä ja koska sairastuneista 2/3 on naisia, koskettavat raskaussuunnitelmat merkittävää joukkoa MS-potilaista. Diagnoosi on luonnollisesti naiselle elämää mullistava, mutta se ei vaikuta fertiliteettiin eikä juurikaan sikiöön. Sen sijaan MS-taudin hoidon suhteen perhesuunnitelmilla on merkitystä. Sen vuoksi asiaa käsitellään usein jo heti ensimmäisellä käynnillä diagnoosin asettamisen yhteydessä. Hetkellä, jolloin diagnoosikin on uusi ja käsiteltävä asia.
MS-taudin aktiivisuus on usein voimakkainta sairauden alkuvaiheessa, minkä vuoksi hoito tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti diagnoosin asettamisen jälkeen. Lääkevalinnassa huomioitavia muitakin seikkoja on paljon, mutta raskaussuunnitelmat ja aikataulut ovat yksi keskeisistä huomioitavista seikoista. Hoitoihin liittyvät turvavälit liittyen raskaudenehkäisyn keskeyttämiseen ja raskauksiin poikkeavat eri valmisteilla.
Silloin kun lääkehoito keskeytetään raskaussuunnitelmien tai raskauden vuoksi, ei tuleva äiti saa sairauteensa taudinkulkuun vaikuttavaa hoitoa.
MS-taudin Käypä hoito -suositus (kaypahoito.fi) on juuri päivittynyt helmikuussa 2024 ja sen potilasversio (kaypahoito.fi) julkaistiin maaliskuun alussa. Uudessa suosituksessa on otettu aiempaa vahvemmin huomioon raskauksiin liittyvä hoidon keskeytys ja siihen liittyvät riskit äidille. Perinteisesti lääkkeiden valmisteyhteenvedoissa huomioidaan sikiöön kohdistuva haitta mahdollisissa altistustilanteissa. Tämän varotoimen lisäksi Käypä hoito -suosituksessa pyritään huomioimaan aiempaa vahvemmin myös äidin hoito. Silloin kun lääkehoito keskeytetään raskaussuunnitelmien tai raskauden vuoksi, ei tuleva äiti saa sairauteensa taudinkulkuun vaikuttavaa hoitoa. Sen vuoksi sairautta on usein hyvä hoitaa mahdollisimman vakaaseen vaiheeseen ennen taudinkulkuun vaikuttavan lääkehoidon keskeyttämistä.
Osaa lääkkeistä voidaan jatkaa läpi raskauden (beetainterferonit ja glatirameeriasetaatti) tai lähes läpi raskauden (natalitsumabi, keskeytys viimeisessä raskauskolmanneksessa). Osaa lääkkeistä voidaan jatkaa positiiviseen raskaustestiin asti (dimetyylifumaraatti, diroksimeelifumaraatti, ofatumumabi), kun taas suurin osa lääkkeistä on lopetettava ennen ehkäisyn lopettamista (fingolimodi, podesimodi, okrelitsumabi, rituksimabi, alemtutsumabi ja kladribiini). Teriflunomidi on poistettava elimistöstä nopeutetulla eliminaatiolla, koska luonnollinen poistuminen ei ole ennakoitavissa ja voi viedä huomattavan pitkään.
Vaikka MS-tauti ei vaikuta hedelmällisyyteen, lapsia syntyy kuitenkin vähemmän MS-potilaille kuin muille naisille tilastojen mukaan. Tähän voi olla monia taustasyitä, mutta MS-potilaiden raskausaikana sairaus on yleensä vähemmän aktiivinen kuin ennen raskautta tai raskauden jälkeen. Sairauteen liittyy epävarmuustekijöitä oman tulevan toimintakyvyn suhteen, mutta onneksi viime vuosina on tullut markkinoille merkittävästi lisää tehokkaita lääkevaihtoehtoja, jotka vaikuttavat sairauden kulkuun.
MS-tauti ei ole suoraan perinnöllinen. Sairastumisen riskin on arvioitu olevan noin 5 %, mikäli lähisukulaisella on MS-tauti.
Perhesuunnittelu ja raskaudet ovat luonnollinen osa elämänkulkua, mutta keskustelu avoimesti ja suunnittelu neurologin kanssa on tärkeää, jotta mahdollinen hoidon keskeyttäminen aiheuttaisi mahdollisimman vähän riskejä äidille. Raskaudenjälkeiset pahenemisvaiheet ovat olleet vuoden 2010 jälkeen vähemmän todennäköisiä, kuin aiemmin. Riski on pienentynyt 31 %:sta 14 %:iin. Tutkimusten mukaan kuitenkin radiologinen aktiivisuus ensimmäisen vuoden aikana raskauden jälkeen on raskautta edeltävää aikaa suurempi. On myös huomioitava, että raskauden pahenemisvaiheilta suojaava vaikutus ei ole täydellinen, ja erityisesti erittäin aktiivisen taudin lääkehoidon keskeyttämiseen liittyvää rebound -aktiivisuutta se ei riitä estämään.
MS-tauti ei ole suoraan perinnöllinen. Sairastumisen riskin on arvioitu olevan noin 5 %, mikäli lähisukulaisella on MS-tauti. D-vitamiinin vajeen on arvioitu vaikuttavan MS-taudin puhkeamisen riskiin. D-vitamiinisubstituutio onkin syytä ottaa säännölliseen käyttöön viimeistään, kun diagnoosi asetetaan. D-vitamiinisubstituutiosta on tärkeä huolehtia myös ennen raskautta, läpi raskauden ja myös syntyvälle lapselle se on tärkeä aloittaa. Myös foolihappolisä suositellaan otettavan käyttöön vähintään 3kk ennen ehkäisyn lopettamista.
Raskauden jälkeen MS-taudin lääkehoito suositellaan aloitettavaksi hyvin nopeasti, ensimmäisten viikkojen aikana. Imetystä halutaan tukea, ja nykyisin MS-taudin immunologisessa hoidossa on onneksi monia vaihtoehtoja, joita voidaan käyttää imetyksen aikana. Näitä ovat beetainterferonit, glatirameeriasetaatti, natalitsumabi ja CD20-monoklonaaliset vasta-aineet (okrelitsumabi- ja rituksimabiinfuusion jälkeen suos. 4 h tauko). On tärkeä huomioida, ettei imetys suojaa MS-taudin tautiaktiivisuudelta.
Lähteet:
MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 8.3.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Krysko KM, Dobson R, Alroughani R, Amato MP, Bove R, Ciplea AI, Fragoso Y, Houtchens M, Jokubaitis VG, Magyari M, Abdelnasser A, Padma V, Thiel S, Tintore M, Vukusic S, Hellwig K. Family planning considerations in people with multiple sclerosis. Lancet Neurol. 2023 Apr;22(4):350-366. doi: 10.1016/S1474-4422(22)00426-4. PMID: 36931808.
Dobson R et al. Change in pregnancy-associated multiple sclerosis relapse rates over time: a meta-analysis. Mult Scler Relat Disord. 2020 Sep;44:102241.
