Aivoterveys työelämässä – työhyvinvoinnista työsuojeluun

Monissa aivosairauksissa koetaan uupumusta ja kognitiivisia oireita. Tällöin työpaikoilla pitää ottaa käyttöön aivoja suojelevia toimintatapoja.

Aivosairauksien kerrotaan aiheuttavan noin 9 miljardin vuosittaisen kustannuksen yhteiskunnalle. Osa kustannuksista liittyy lääkkeisiin, terveydenhuoltoon, kuntoutukseen ja apuvälineisiin, mutta iso osa kustannuksista tulee myös menetettyjen työvuosien kautta. Esimerkiksi MS-taudin kohdalla on arvioitu, että lähes 40 % kustannuksista liittyy tuotannonmenetykseen sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen myötä.

Aivosairauksissa oireet vaihtelevat fyysisistä kognitiivisiin. Osalla sairaus etenee ja osalla on odotettavissa paranemista. Työssä jatkamisen ja työhön paluun mahdollisuudet ovat erilaiset työtehtävistä ja oireista riippuen. Yksilölliset ratkaisut ovat avainasemassa.

Aivoterveydestä puhutaan paljon työhyvinvoinnin näkökulmasta. Osalla se on kuitenkin edellytys työssä jatkamiselle.

Työpaikkojen esteettömyydessä parantamisen varaa

Haasteita työelämässä aiheuttavat sekä näkyvät että näkymättömät toimintakyvyn muutokset. Työpaikkojen esteettömyys ei toteudu läheskään aina. Lainsäädäntö ei toistaiseksi velvoita työpaikkoja esteettömyyteen samalla tavalla kuin palvelun tuottajia tai julkisia toimijoita. Pandemian myötä yleistynyt etätyö lisää mahdollisuuksia jatkaa työssä, jos työpaikalle ei pääse esimerkiksi pyörätuolilla. Lisäksi työmatkojen pois jääminen ja mahdollisuus työskennellä omaan tahtiin voi tukea työkykyä merkittävästi, jos työkykyä uhkaa aivosairauksissa yleinen väsyvyys.

Etätyö ei kuitenkaan voi korvata tarpeellisia esteettömyystoimia. Myös etätyöhön liittyy ongelmia esimerkiksi ergonomian tai psykososiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Työntekoa työpaikalla voidaan helpottaa apuvälineiden tai henkilökohtaisen avustajan tuella.

Aivojen hyvinvointi työssä on työkykykysymys

Nykyinen työelämä vaatii paljon ajatustoimintoja. Informaatiota on tarjolla useista eri lähteistä. Pitää pystyä suodattamaan tietoa ja poimimaan olennaista. Pitää muistaa, missä kanavassa mitäkin asioita käsitellään. Keskeytykset ovat toistuvia ja häiriöiset työtilat tekevät keskittymisestä vaikeaa. Moni tekee pitkää päivää ja työ valuu vapaa-ajalle, kun työaikana ei ehdi esimerkiksi suunnitella työtä.

Aivoterveydestä puhutaan paljon työhyvinvoinnin näkökulmasta. Silloin, kun työntekijää kuormittaa voimavaroja kuluttava sairaus, aivojen suojeleminen työssä on edellytys työelämään osallistumiselle.

Aivoterveelliset toimintatavat käyttöön

Aivoterveellisiä toimintatapoja on tarpeen ottaa käyttöön sekä organisaatio- että yksilölähtöisesti. Työpaikalla on hyvä miettiä yhteisiä käytäntöjä, jotka helpottavat kaikkien työn sujumista. Esimerkiksi hiljainen työskentelyaika, Teams-palaverien ajastus siten, että palaverien välille tulee tauko – tai selkeät viestinnän ja kalenterivarausten pelisäännöt. Omaa työnkuvaa ja odotuksia on tärkeä selventää esihenkilön kanssa, ja miettiä työajan käyttöä eri tehtäviin.

Aivosumua voi hälventää jo pienin muutoksin

Aivossairauksiin liittyvä uupumus ja kognitiivisen toimintakyvyn muutokset haastavat työkykyä. Aivosumu on tyypillinen ilmaisu tunteelle, jossa ajatukset jumiutuvat liian kuormittavassa ympäristössä. Tällöin myös virheiden riski kasvaa. Jo pienet muutokset koetaan usein helpottaviksi sekä työn sujumisen että työssä jaksamisen kannalta. Luovuus on valttia erilaisten ratkaisujen keksimisessä.

Työrauhan ja taukojen puute nousevat esiin monien kertomuksissa. Mitä intensiivisempää työtä, sitä tärkeämpää on saada taukoja päivän mittaan. Tauot kannattaa merkitä kalenteriin, varsinkin jos joku toinen tekee kalenterivarauksia. Joskus sen aivoja rauhoittavan tauon saa vaikka vessassa tai piiloutumalla siivouskomeroon. Tärkeää on avoin keskustelu esihenkilön ja työyhteisön kanssa niistä tavoista, jotka auttavat jaksamaan. Myötätuntoinen työyhteisö on usein avainasemassa.

FAKTA

Tyypillisimmät kognitiiviset oireet

  • tiedonkäsittelyn hidastuminen ja oppimisen työläys
  • keskittymiseen liittyvät hankaluudet (erityisesti häiriöalttius ja vaikeus ylläpitää tarkkaavaisuutta pidemmän aikaa sekä haasteet tarkkaavaisuuden jakamisessa useampaan asiaan samanaikaisesti)
  • toiminnan sujuvuuden hankaluudet (erityisesti vaikeus muuttaa toimintatapaa ja joskus myös toiminnan aloittamisen vaikeudet)

Lähde: Kognitiiviset oireet työelämässä -opas. Ladattavissa maksutta Neuroliiton verkkokaupasta.

Työtapoja voi tuunata itsekin

Keskeytysten ja häiriötekijöiden vähentämisen lisäksi moni hyötyy muistikuorman keventämisestä. Muistilaput, muistutukset ja kalenterin käyttö vapauttavat muistia. Rutiinit sekä tavaroiden pitäminen omilla paikoillaan säästää aikaa. Keskittymistä tiettyyn työtehtävään voi helpottaa sillä, että työpöydältä siivoaa kaiken ylimääräisen pois. Jo puhelimen näkeminen saattaa keskeyttää ajatuksen. Työn tuunaaminen sujuvammaksi onnistuu usein ilman suurempia neuvotteluja. Isompia muutoksia tarvittaessa on hyvä ottaa mukaan työterveyshuolto.

Taloudellista tukea työnantajalle

Työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea esteettömyyden parantamiseen työpaikalla, jossa työntekijä tätä tarvitsee. Tukea voi saada myös muutoksiin, joilla tuetaan näkymättömiä haasteita. Tukea haetaan TE-toimistosta tai työllisyyden kuntakokeilun toimijoilta, jos kunta on tällaisessa mukana.

Lähteitä:

  • Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme – tällaisista kustannuksista on kyse (aivopankki.fi)
  • Full article: Burden of illness in multiple sclerosis (DEFENSE) study: the costs and quality-of-life of Finnish patients with multiple sclerosis (tandfonline.com)

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos Jäsenetuihin

Mainos päättyy

Tule mukaan Neuroyhteisöön

Neuroliiton 25 jäsenyhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Yhdistykset mahdollistavat vertaistuen sairastuneille ja heidän läheisilleen ja tuovat yhdistystoiminnan lähelle. Jäseneksi voivat liittyä sairastuneet, läheiset tai muutoin toimintaa kannattavat ihmiset ja yhteisöt.

Liity jäseneksi