MS-taudin oireita vai muistisairaus?
Yksittäiset unohdukset tai hankalammat ajanjaksot eivät välttämättä tarkoita pysyvää muutosta. Toisaalta MS-tauti ei myöskään poissulje muistisairauden puhkeamista.
Kysymys:
”Olen 58-vuotias nainen ja olen sairastanut MS-tautia noin 20 vuotta. Vointini on pysynyt kohtuullisen hyvänä. Käytän keppiä kävelyni tukena, mutta pystyn liikkumaan itsenäisesti. Tahti on hidastunut, eivätkä matkat ole kovin pitkiä, mutta yhtä kaikki kävelen itse. Olen yhä työelämässä, teen istuvaa toimistotyötä osa-aikaisesti kolmena päivänä viikossa.
Viime kuukausina olen huomannut, että työ on muuttunut takkuiseksi. Minulla menee tuttuihin tehtäviin enemmän aikaa kuin aiemmin ja keskittyminen on välillä todella vaikeaa. Tuntuu, että asioita vain tippuu päästä pois, enkä muista vaikkapa esimiehen kanssa pari päivää sitten sovittuja asioita, ellen kirjoita kaikkea ylös. Keskittymiskyvyttömyys näkyy myös kotona. Aloitan yhtä asiaa ja kohta säntään tekemään jotain muuta, eikä mikään tule valmiiksi. Minun on vaikea suunnitella mitään etukäteen.
Tiedän, että MS-tautiin liittyy myös kognitiivisia oireita. Mistä tiedän, johtuvatko oireeni MS-taudista? Voiko kyseessä ollakin alkava muistisairaus? Voiko tilanne olla ohimenevä?”
Vastaus:
Kuvaat hyvin tyypillisiä, MS-tautiin sopivia kognitiivisia oireita. Se, että tuttuihin työtehtäviin menee aiempaa enemmän aikaa, keskittyminen herpaantuu ja asioita ”tippuu päästä”, sopii tarkkaavaisuuden, tiedonkäsittelyn nopeuden ja muistamisen pulmiin. Myös kuvaamasi vaikeus suunnitella ja säntäily tehtävästä toiseen voivat liittyä MS-taudin aiheuttamiin kognitiivisiin oireisiin. Mielikuva lopputuloksesta voi olla hyvinkin selkeä, mutta aloittaminen ja tehtävän joustava eteneminen takkuavat.
Kognitiivisten oireiden ilmaantumista ja etenemistä on vaikea ennustaa. Se, että vointisi on pysynyt pitkään kohtuullisen hyvänä, ei sulje pois niiden ilmaantumista tässä vaiheessa. Yksittäiset unohdukset tai hankalammat ajanjaksot eivät välttämättä tarkoita pysyvää muutosta. Toisaalta MS-tauti ei myöskään poissulje muistisairauden puhkeamista.
Keskushermostomuutosten aiheuttamia pysyvämpiä kognitiivisia oireita ilmenee nykykäsityksen mukaan arviolta puolella MS-tautia sairastavista. Oireet ovat usein lieviä. Tyypillisimmin ne näkyvät haasteina uuden oppimisessa, tarkkavaisuuden ylläpidossa ja jakamisessa, tiedonkäsittelyn nopeudessa, toiminnan joustavuudessa sekä sanojen löytymisessä. Kognitiivisia ongelmia voi aiheuttaa välillisesti myös jokin muu sairauden oire. Esimerkiksi MS-tautiin liittyvä uupumus voi heikentää kognitiivista suorituskykyä tilapäisesti. Oireet helpottavat, kun uupumusoire saadaan hallintaan. Myös pahenemisvaiheisiin voi liittyä uusien kognitiivisten oireiden ilmaantumista tai entisten korostumista, ja ne voivat lievittyä pahenemisvaiheen hellitettyä. Haastava elämäntilanne, stressi, masennus ja ahdistus voivat niin ikään heikentää keskittymistä ja muistia ohimenevästi.
Koska oireet selvästi huolestuttavat sinua, suosittelen ottamaan ne puheeksi hoitavan neurologisi, MS-hoitajan tai vaikkapa työterveyslääkärin kanssa. Saattaa olla, että saat lähetteen neuropsykologiseen tutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitetaan kognitiivisen suoriutumisen vahvuuksia ja mahdollisia rajoitteita, oireiden luonnetta ja niiden haittaavuutta työssä ja muussa arjessa. Arvion perusteella voidaan suositella jatkotoimia, esimerkiksi neuropsykologista ohjausta tai kuntoutusta. Kuntoutukseen kuuluu tilanteesta ja tavoitteista riippuen mm. kognitiivisia harjoitteita ja korvaavien toimintatapojen opettelua.
Kognitiivisten oireiden kanssa pärjäämistä tukevat mahdollisimman järjestelmälliset toimintatavat. Kerroitkin jo kirjaavasi kaikki töissä sovittavat asiat ylös. Puhelimen muistiinpanot ja kalenterimuistutukset saattavat myös olla hyödyllisiä. On hyvä pyrkiä keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja rauhoittaa työympäristö erityisesti silloin, kun tehtävä vaatii tarkkuutta. Vaativimmat ja eniten keskittymistä edellyttävät tehtävät kannattaa ajoittaa hetkiin, jolloin olet virkeimmilläsi, ja hyväksyä se, että väsyneenä työ etenee hitaammin.
Oman vireystilan tunnistaminen, työn tauottaminen ja lepo ovat tärkeitä. Useimmat hyötyvät ns. ennakoivasta lepohetkestä tai tauosta ennen tärkeää keskittymistä vaativaa tekemistä. Kun suunnittelet tekemisiäsi etukäteen ja annat itsellesi enemmän aikaa, vähennät tilanteita, joissa joudut toimimaan kiireessä.
Koska teet osa-aikatyötä, on hyvä arvioida myös työajan sijoittumista. Useimmat hyötyvät lyhennetyistä työpäivistä ja palautumista tukevasta, työpäivien väliin sijoittuvasta arkivapaasta. Jos mahdollista, haasteet on hyvä ottaa puheeksi myös esihenkilön kanssa. Yhdessä pohtimalla saattaa hyvinkin löytyä toimivia, työtehtäviä sujuvoittavia ratkaisuja.
Neuroliitto on julkaissut maksuttoman oppaan ”Kognitiiviset oireet työelämässä”, josta saattaa olla sinulle hyötyä. Opas löytyy osoitteesta neuroliitto.fi/oppaat.
Suosittelen myös lämpimästi MS-taudin hoidonseurantajärjestelmään kuuluvaa My MS -omaraportointipalvelua. Palvelussa pääset täyttämään kognitiivisia oireita ja esimerkiksi uupumusta kartoittavat kyselyt, joista saat myös palautteen. Palvelu on osa hyvinvointialueiden neurologian klinikoiden hoidonseurantaa, joten täyttämäsi tiedot tukevat hoitoasi kokonaisvaltaisesti. Palvelu löytyy osoitteesta my.stellarq.fi/fi/ms/.
