Aivojen siivoojasolut keskeisiä hermovaurion korjaamisessa
Tutkimus selvittää aivojen omien immuunisolujen roolia myeliinin vaurioitumisessa ja korjaantumisessa MS-taudissa.
”Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten monimutkainen elin aivot ovat ja miten pienet muutokset solutasolla voivat vaikuttaa ihmisen arkeen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tutkijanurani aikana olen kehittänyt ihmisperäisiä solumalleja erilaisiin neurologisiin sairauksiin, ja koen erityisen palkitsevaksi sen, että näiden mallien avulla voidaan ymmärtää tautimekanismeja yhä tarkemmin sekä hyödyntää niitä uusien lääkkeiden testaamisessa”, FT Tanja Hyvärinen kertoo kiinnostuksestaan tutkimusalaansa.
Hyvärinen on yksi Suomen MS-säätiön vuoden 2025 apurahan saaneista tutkijoista. Hän tekee tutkimustaan Tampereen yliopistossa. Ihmisperäiset mikrogliasolujen tautimallit myeliinin säätelyn tutkimiseksi multippeliskleroosissa.
Mitä tutkimuksessasi selvitetään?
Tutkimuksessani selvitän, miten aivojen omat immuunisolut, eli mikrogliat, osallistuvat myeliinin vaurioitumiseen ja korjaantumiseen MS-taudissa. Myeliini on hermosäikeitä suojaava rasvapitoinen vaippa, jonka vaurioituminen aiheuttaa MS-taudin oireita.
Erityisesti tutkin tilannetta, jossa mikrogliat siivoavat vaurioitunutta myeliiniä. Tämä puhdistus on välttämätöntä, jotta uusi myeliini voi muodostua, mutta samalla mikrogliat voivat kuormittua rasvasta ja muuttua niin sanotuiksi vaahtomaisiksi mikroglioiksi. Tällöin ne voivat alkaa ylläpitää tulehdusta ja estää myeliinin korjaantumista.
Hyödynnän tutkimuksessa ihmisperäisiä solumalleja, jotka on tehty terveiden henkilöiden sekä MS-potilaiden verestä. Näiden avulla voimme tutkia potilaskohtaisesti, miten mikrogliat reagoivat myeliiniin, tulehdukseen ja miten tämä vaikuttaa myeliinin uudismuodostukseen eli remyelinaatioon.
Miksi juuri tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Nykyiset MS-taudin lääkkeet hillitsevät pääasiassa tulehdusta, mutta ne eivät juuri edistä jo syntyneiden vaurioiden korjaantumista, etenkään taudin etenevissä tautimuodoissa.
Mikrogliat ovat keskiössä tässä ongelmassa. Ne aktivoituvat jo varhain MS-taudissa ja niiden toiminta näyttää liittyvän taudin etenemiseen. Kun ymmärrämme paremmin, miksi ja miten mikrogliat aktivoituvat, voimme tulevaisuudessa löytää uusia hoitokohteita, jotka tähtäävät mikrogliavälitteisiin mekanismeihin.
Mitkä ovat tutkimuksesi keskeiset tulokset?
Olemme jo osoittaneet, että MS-potilaista peräisin olevat mikrogliamallit ovat jo lähtökohtaisesti tulehduksellisempia kuin terveiltä henkilöiltä peräisin olevat solut. Ne muistuttavat toiminnaltaan mikroglioja, joita on löydetty MS-taudin tulehduspesäkkeistä. Lisäksi olemme havainneet, että kun mikrogliat siivoavat myeliinijätettä, ne keräävät itseensä runsaasti rasvaa, muuttavat aineenvaihduntaansa sekä alkavat erittää tulehdusta voimistavia viestiaineita.
Toisin sanoen myeliinin puhdistus, joka on alun perin hyödyllinen prosessi, voi tietyissä olosuhteissa kääntyä itseään vastaan ja hidastaa hermoston korjaantumista.
Miten tutkimustasi voidaan hyödyntää käytännössä?
Lyhyellä aikavälillä tutkimus tuottaa uutta tietoa MS-taudin mekanismeista ja tarjoaa tutkijoille uusia ihmisperäisiä malleja lääkekehitystä varten. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on tunnistaa mikrogliatoimintaa sääteleviä mekanismeja, joita voitaisiin käyttää uusien lääkkeiden kehittämisessä.
Tutkimus on perustutkimusta, joten kliiniset sovellukset vaativat vielä useita jatkovaiheita, mutta perustietoa tarvitaan uusien hoitojen kehittämiseksi.
